Monikulttuurisuus – käsitteestä käytännöksi : Maahanmuuttajapalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Seinäjoen kaupunginkirjasto–maakuntakirjastossa

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää monikulttuuristen kirjastopalvelujen tarpeet Seinäjoen kaupunginkirjasto–maakuntakirjaston toimialueella sekä maahanmuuttaja-asiakkaiden valmiudet ideoida ja toteuttaa palveluja yhdessä kirjaston kanssa. Haastattelujen kohderyhmäksi valitsin koulutuskeskus Sedussa suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajat ja Seinäjoella toimivat maahanmuuttajatyöntekijät. Kirjaston näkökulmaa varten haastattelin kirjastonhoitaja Elina Kortesmäkeä. Tutkimuksen toteutin teema- ja ryhmähaastatteluilla. Haastatteluja oli yhteensä kuusi. Ryhmähaastattelut pidettiin kahdessa ryhmässä, niihin osallistui 21 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajatyöntekijöitä ja kirjaston edustajaa haastattelin erikseen neljässä teemahaastattelussa. Tutkimuksen tulokset esittelin kirjaston kannalta keskeisinä aihealueina. Maahanmuuttajat tarvitsevat monikulttuurisia kirjastopalveluja oman kulttuurin säilyttämistä ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista varten, mutta eivät halua, että sen myötä korostettaisiin heidän erilaisuuttaan. Perinteisen aineiston lainaamisen lisäksi uuden sukupolven sosiaaliset kirjastopalvelut toivotettiin tervetulleiksi. Monikulttuuristen kirjastopalvelujen suunnittelussa nähtiin tärkeänä, että palvelujen perustana olisi kulttuuri, jonka käsite laajenisi myös tapakulttuurin puolelle. Toisena palvelutarjonnan painopisteenä pitäisi olla suomen kielen opetuksen monipuolinen tukeminen. Maahanmuuttaja-asiakkaiden osallistuminen kirjastopalvelujen kehittämiseen vaatii sekä maahanmuuttajilta että kirjastolta enemmän rohkeutta ja aktiivisuutta. Seinäjoella maahanmuuttajien parissa toimivilta tahoilta odotettiin säännöllistä ja nykyistä monipuolisempaa yhteistyötä.

This thesis studied the needs of multicultural library services and the willingness of local immigrant customers to participate in development and realization of their own library services in Seinäjoki Public Library–Provincial Library.

I interviewed adult immigrant students and local immigrant workers for my study. For the library perspective, I interviewed librarian Elina Kortesmäki.

The material of this study was collected via theme– and group interviews. The results were presented by library key agendas.

Immigrants needed multicultural library services for maintaining their own culture and for adaptation to Finnish society. The social library services of the new generation were welcomed. The multicultural library services should be based on culture, which should also include customs. Another focus for multicultural services should be on versatile support for Finnish language studies of the immigrants.

The participation of the immigrants in the development of multicultural library services requires more courage and activeness from both sides. Interviewees expected more regular and diversified cooperation from the local immigrant workers.