Sairaalassa olevan lapsen sisarusten huomioon ottaminen : Ohjeistus vanhemmille ja hoitohenkilökunnalle

Abstract

Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kirjalliset ohjeistukset Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten vastuualueiden osastojen hoitohenkilökunnalle sekä sairaalassa olevien lasten vanhemmille. Työn tavoitteena oli tuottaa lisätietoa henkilökunnalle ja vanhemmille sairaalassa olevan lapsen sisaruksien huomioon ottamisesta. Tämän opinnäytetyön myötä lasten osastoilla voidaan kehittää perhekeskeistä hoitotyötä kokonaisvaltaisemmin sekä luoda vanhemmille keinoja arjesta selviytymiseen huomioimalla kaikki perheen lapset. Opinnäytetyö rajattiin käsittelemään 0-16- vuotiaita lapsia ja nuoria. Kyseinen rajaus tehtiin, koska yhteistyötahollamme hoidetaan pääasiassa alle 16-vuotiaita potilaita.

Opinnäytetyö tuotettiin toiminnallisella menetelmällä, joka on laadittu kaksivaiheisesti. Työ sisältää raporttiosuuden sekä ohjelehtiset. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään keinoja sisarusten huomioon ottamiseen sekä mahdollisia huomiotta jättämisen vaikutuksia. Tämän lisäksi käsitellään kokonaisuudessaan lapsen sairauden aiheuttamia muutoksia perheessä sekä sitä, miten voimme hoitohenkilökunnan näkökulmasta edistää perheen toimintaa. Työhön lisättiin myös lyhyesti näyttöön perustuvaa teoriaa sisaruudesta, sekä ikäkausien vaikutuksesta sairaudesta kertomiseen.

Ohjelehtiset tuotettiin teoriaosuuteen pohjautuen ja niissä käsiteltiin eri keinoja sisarusten huomioimiseen mahdollisimman yksinkertaisesti ja helppolukuisesti. Ohjelehtisten tarkoituksena oli toimia vanhemmille ensitietona sairastumisen tapahtuessa ja työvälineenä henkilökunnalle hoitotyössä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta sisaruksen sairastumisella olevan paljon vaikutuksia terveeseen lapseen. Näitä ovat esimerkiksi vähäisen huomion takia syntyvä erkaantumisen tunne perheestä sekä perheen toiminnasta vastuun ottamisen myötä aiheutuva stressi ja ahdistus. Kehitysehdotuksena esitämme tutkimusta sisaruksen sairastumisen pidempiaikaisista vaikutuksista terveeseen lapseen sekä haastattelemalla selvittää suoraan sisarusten omia tuntemuksia sairauden mukana tuomasta prosessista.

The purpose of this practice-based thesis was to gather information in regard to the consideration of the siblings of a hospitalised child. In addition, the authors opted to produce written instructions for the healthcare staff working at the departments treating children at the Tampere University Hospital as well as for the parents of these children.

The data used in the thesis were collected from selected empirical material. The scope was narrowed down to include only children aged 0 to 16. This limitation was based on the practices and protocols currently in place at the Tampere University Hospital.

The execution of the thesis was done in two steps. At first, a theoretical frame-work was analysed in order to determinate the ways in which the siblings of a hospitalised child can be taken care of as well as the potential implications of possibly ignoring this type of consideration. Secondly, information pamphlets with written instructions were produced. The primary purpose of these pamphlets is to provide information for the parents of a child who has fallen ill and to serve as a tool or guide for the healthcare staff in their work.

The results of the thesis suggest that the siblings of a hospitalised child can build up a feeling of separation from the rest of the family, due to the lack of attention toward them. Additionally, it is put forth that taking on more responsibility on the overall functioning of the family during such a scenario can cause increased stress levels and anxiety for the siblings.

The findings thusly indicate that the hospitalisation of a child has an impact on the siblings. Even though this thesis builds a foundation for allowing for a more family-centric care environment in hospitals and gives tools for the parents of hospitalised children, the authors call for further studies in the field; specifically, qualitative ones which gather first-hand data via direct interviews with the siblings themselves.