Porsaiden ternimaidon saanti : Porsimakerran, tiineyden aikaisen sairastamisen ja porsimista edeltävän syömättömyyden vaikutus ternimaidon saantiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajalle, saavatko tilan porsaat riittävästi ternimaitoa ja onko porsimakerralla, tiineyden aikaisella sairastamisella ja porsimista edeltävällä syömättömyydellä vaikutusta porsaiden ternimaidon saantiin. Toimeksiantaja on Amerikan Porsas Oy, joka on Itä-Uudellamaalla sijaitseva 900 emakon porsastuotantosikala.

Työn kirjallisuusosiossa käsitellään emakon maidontuotantoon vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi kirjallisuusosiossa käsitellään porsaan ternimaidon tarvetta ja saantia, ternimaidon koostumusta sekä ternimaidon merkitystä porsaalle.

Tutkimus tehtiin havainnointitutkimuksena, jossa syntyvät porsaat punnittiin syntyessä ja uudelleen vuorokauden ikäisinä. Näin saatiin selville porsaiden kasvu grammoina, josta voitiin päätellä saavatko porsaat riittävästi ternimaitoa. Porsaiden kasvun perusteella voitiin myös analysoida eroavaisuuksia eri emakkoryhmien porsaiden ternimaidon saannissa.

Tutkimus osoitti, että tilan porsaat eivät saa riittävästi ternimaitoa, sillä vain 11 % tutkimukseen osallistuneista porsaista oli kasvattanut elopainoaan riittävästi ensimmäisen elinvuorokautensa aikana. Porsimakerralla oli melko vähän vaikutusta, ainoastaan ensimmäistä ja toista kertaa porsivat emakot erottuivat edukseen. Tiineyden aikana sairastaneiden emakoiden porsaat kasvoivat paremmin muihin emakkoryhmiin verrattuna. Syömättömien ensikoiden porsaat saivat odotetusti huonoiten ternimaitoa.

Koska tulos oli melko heikko kaikissa emakkoryhmissä, on syytä kiinnittää huomiota kaikkien emakoiden porsaiden ternimaidon saantiin. Keinoja, joista saattaisi olla apua ovat esimerkiksi kuidun lisääminen emakoille ennen porsimista ja heti sen jälkeen, joutilasrehun antaminen vähintään porsimiseen asti, veden saannista huolehtiminen entistä paremmin ja emakkoaineksen uusiminen ostoensikoilla.

The objective of this thesis was to find out for the commissioner, do the piglets on the farm get enough colostrum and does the sow’s parity, sickness during gestation and poor eating before farrowing impact to colostrum intake in piglets. The commissioner of this thesis is Amerikan Porsas Oy, which is a piggery with 900 sows.

Literature review handles the factors that impact on sow’s milk production and piglets need and intake of colostrum, composition of colostrum and the significance of colostrum for piglets.

The study was made as an observation research. Piglets were weighed right after birth and again 24 hours later. On the grounds of the weights can be concluded do the piglets get enough colostrum. Based on the piglets growth can also be concluded the impact of parity, sickness during gestation and poor eating before farrowing to colostrum intake.

The study showed that piglets on the farm do not get enough colostrum. Only 11 % of all piglets in the research gained enough weight in 24 h postnatal. Impact of sows parity was rather small, only gilts and second timers were slightly better than other sows. Compared to the other groups of sows, the sows that had been sick during gestation were the best to provide colostrum to their piglets. Sows that ate poorly before farrowing provided least colostrum to their piglets.

Because of the poor colostrum intake in all groups of sows, the colostrum intake should be considered generally at the farm. Means that might help in this situation are for example adding fiber to the feed before farrowing and right after farrowing, giving gestation feed till farrowing, taking care of water supply of sows even more carefully than nowadays and buying new gilts instead of rearing gilts.