Tiedon- ja vastuunjaon haasteet yksityisellä turvallisuusalalla
Huhtala, Juha (2019)
Huhtala, Juha
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111521307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019111521307
Tiivistelmä
Yksityisten turvallisuuspalveluiden käyttäminen varmistamassa organisaation turvallisuutta ulkoistettuna palveluna on yleistynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksityinen turvallisuusala on kasvattanut osuuttaan viranomaistoimintaan verrattuna, jolloin palvelun laatuun tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita. Yksityisten turvallisuuspalveluiden suorittamana asiakasorganisaatiolle syntyy yksi tiedotettava osapuoli lisää. Asiakas on saattanut tuottaa palvelun aikaisemmin itse, jolloin uuden toimijan kanssa esiin saattaa nousta tiedonkulun haasteiden lisäksi vastuukysymyksiä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jonka avulla yksityinen turvallisuuspalvelujen tuottaja ja asiakas selvittävät ja sopivat tiedon- ja vastuunjaon toimeksiantoa varten. Tarkoituksena oli luoda viitekehikko, jonka avulla tilaaja ja palveluntuottajalle työs-kentelevä vartija sopivat tiedon ja vastuunjaon haasteelliseksi havaituista kohdista vartijan operatiivisessa työssä. Toimintamallin avulla asiakas ja vartija sopivat vastuullisista toimenpiteistä päivittäistyössä. Tutkimuksessa käsiteltiin tiedon- ja vastuunjaon kokonaisuuksia yksityisen turvallisuuspalveluiden tuottajan ja palvelun tilaajan näkökulmista. Työn teoreettinen osuus käsitteli toimeksiantosopimuksia, B-to-B asiakassuhteen yhteistyötä ja kommunikointia sekä yritysturvallisuutta korostaen urakoitsijan roolia osana kokonaisuutta.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista menetelmää. Aineistonkeruu on tehty kirjallisuuskatsauksen ja ennakkohaastattelun perusteella muodostetuilla puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joilla on saatu halutun kohderyhmän kokemuksia. Haastatteluissa pyrittiin tuomaan esille asiakasorganisaation ja yksityisen turvallisuuspalveluiden tuottajan välisen tiedon ja vastuunjaon kokemuksia ja näkemyksiä. Haastattelut on litteroitu ja sisältö analysoitu teemoittelun avulla.
Tutkimuksen perusteella asiakas ja palveluntuottaja kokevat tiedon ja vastuunjaon haasteet eri tavalla. Tutkimus herätti osapuolet miettimään tiedon- ja vastuunjaon prosessejaan ja ohjeistuksen riittävyyttä. Vastuunjaon osalta nousi esiin joitakin epäkohtia, ja ilmeni, että asiakas saattaa joissakin tilanteissa olettaa palveluntuottajalla olevan enemmän kompetenssia, kuin mitä todellisuudessa on. Turvallisuuden kokonaiskuva ymmärretään henkilöittäin hieman eri tavoin, jolloin kaikkien ohjeistuksien ei koettu perustuvan tehtyyn riskiarvioon. Kohteella olevia ohjeita muokataan ja ne ovat pääosin kunnossa. Ohjeistuksien päivitysvälit saattavat venyä liian pitkiksi tai niitä ei seurata lainkaan. Lisäksi olemassa olevissa ohjeistuksissa on kolmannen osapuolen tekemiä ohjeistuksia, joiden päivittäminen ei ole selkeää.
Asiakaskohteella tullaan kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota havaittuihin puutteisiin ja tarkennetaan ohjeistusta epäkohtien osalta. Toimintamallin avulla vartijan operatiivinen toiminta kohteella vakiintuu vastuukysymysten osalta helpottaen ja lisäten myös asiakkaan ja muiden urakoitsijoiden turvallisuutta. Tutkimusta tullaan laajentamaan samojen teemojen ympärille kvantitatiivisin menetelmin, ainakin, yhdessä asiakasorganisaatiossa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jonka avulla yksityinen turvallisuuspalvelujen tuottaja ja asiakas selvittävät ja sopivat tiedon- ja vastuunjaon toimeksiantoa varten. Tarkoituksena oli luoda viitekehikko, jonka avulla tilaaja ja palveluntuottajalle työs-kentelevä vartija sopivat tiedon ja vastuunjaon haasteelliseksi havaituista kohdista vartijan operatiivisessa työssä. Toimintamallin avulla asiakas ja vartija sopivat vastuullisista toimenpiteistä päivittäistyössä. Tutkimuksessa käsiteltiin tiedon- ja vastuunjaon kokonaisuuksia yksityisen turvallisuuspalveluiden tuottajan ja palvelun tilaajan näkökulmista. Työn teoreettinen osuus käsitteli toimeksiantosopimuksia, B-to-B asiakassuhteen yhteistyötä ja kommunikointia sekä yritysturvallisuutta korostaen urakoitsijan roolia osana kokonaisuutta.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista menetelmää. Aineistonkeruu on tehty kirjallisuuskatsauksen ja ennakkohaastattelun perusteella muodostetuilla puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joilla on saatu halutun kohderyhmän kokemuksia. Haastatteluissa pyrittiin tuomaan esille asiakasorganisaation ja yksityisen turvallisuuspalveluiden tuottajan välisen tiedon ja vastuunjaon kokemuksia ja näkemyksiä. Haastattelut on litteroitu ja sisältö analysoitu teemoittelun avulla.
Tutkimuksen perusteella asiakas ja palveluntuottaja kokevat tiedon ja vastuunjaon haasteet eri tavalla. Tutkimus herätti osapuolet miettimään tiedon- ja vastuunjaon prosessejaan ja ohjeistuksen riittävyyttä. Vastuunjaon osalta nousi esiin joitakin epäkohtia, ja ilmeni, että asiakas saattaa joissakin tilanteissa olettaa palveluntuottajalla olevan enemmän kompetenssia, kuin mitä todellisuudessa on. Turvallisuuden kokonaiskuva ymmärretään henkilöittäin hieman eri tavoin, jolloin kaikkien ohjeistuksien ei koettu perustuvan tehtyyn riskiarvioon. Kohteella olevia ohjeita muokataan ja ne ovat pääosin kunnossa. Ohjeistuksien päivitysvälit saattavat venyä liian pitkiksi tai niitä ei seurata lainkaan. Lisäksi olemassa olevissa ohjeistuksissa on kolmannen osapuolen tekemiä ohjeistuksia, joiden päivittäminen ei ole selkeää.
Asiakaskohteella tullaan kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota havaittuihin puutteisiin ja tarkennetaan ohjeistusta epäkohtien osalta. Toimintamallin avulla vartijan operatiivinen toiminta kohteella vakiintuu vastuukysymysten osalta helpottaen ja lisäten myös asiakkaan ja muiden urakoitsijoiden turvallisuutta. Tutkimusta tullaan laajentamaan samojen teemojen ympärille kvantitatiivisin menetelmin, ainakin, yhdessä asiakasorganisaatiossa.