Siirtymisen apuvälineiden käyttö asumispalveluissa – kysely hoitajille
Piippanen, Katariina; Vehviläinen, Maija (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112522388
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitimme, miten siirtymisen apuvälineitä hyödynnetään asumispalveluissa, joissa asukkaat tarvitsevat hoitajan apua siirtymistilanteissa. Omien kokemuksiemme ja aikaisempien tutkimusten pohjalta on näyttöä siitä, että siirtymisen apuvälineet jäävät säännöllisesti käyttämättä. Tarkoituksena oli selvittää, ovatko asumispalveluissa käytettävät siirtymisen apuvälineet aktiivisessa ja tarkoituksenmukaisessa käytössä sekä mistä syistä ne jäävät mahdollisesti käyttämättä. Tavoitteena oli tuoda lisätietoa siirtymisen apuvälineiden käytöstä asumispalveluissa ja näin kiinnittää huomiota parempaan siirtymisen avustamiseen.
Kohderyhmänä oli asumispalveluissa työskentelevä hoitohenkilökunta. Aineiston keruu tapahtui julkaisemalla linkki e-kyselyyn sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattuun verkkosivustoon. Kyselyyn vastasi anonyymisti asumispalveluissa työskentelevät hoitajat, jotka avustavat asukkaita siirtymisen tilanteissa kuten esimerkiksi sängystä pyörätuoliin siirtymisessä.
Vastauksia tuli yhteensä 154 kappaletta. Suurin osa vastaajista oli koulutukseltaan lähihoitajia, joilla oli yli 5 vuotta työkokemusta hoitoalalta ja jotka työskentelivät ikäihmisten palveluasumisessa. Vaikka pääasiallisesti siirtymisen apuvälineitä käytettiin kuten tarkoitus on, tulokset antoivat samanlaista kuvaa apuvälineiden käyttämättä jättämisestä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa aiheesta. Kaikki kyselyssä esitetyt siirtymisen apuvälineet osan vastaajien mukaan jäävät syystä tai toisesta käyttämättä säännöllisesti apuvälineen tarpeesta huolimatta. Syitä olivat mm. ajanpuute, osaamattomuus sekä apuvälineen huono saatavuus siirtotilanteissa.
Vastaukset olivat johdonmukaisia aikaisempien tutkimusten kanssa, joka voi kertoa siitä, että siirtymisen apuvälineet tosiaan jäävät käyttämättä hoitotilanteissa syistä, joita tulisi pyrkiä eliminoimaan jo työn järjestelyn tahoilla. Koulutuksen lisääminen ergonomisen siirtymisen avustamisesta olisi tarpeellista. Ongelman laajuuden ja yleisyyden selvittämiseksi tarvittaisiin kuitenkin laajempaa tutkimusta aiheesta.
Kohderyhmänä oli asumispalveluissa työskentelevä hoitohenkilökunta. Aineiston keruu tapahtui julkaisemalla linkki e-kyselyyn sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattuun verkkosivustoon. Kyselyyn vastasi anonyymisti asumispalveluissa työskentelevät hoitajat, jotka avustavat asukkaita siirtymisen tilanteissa kuten esimerkiksi sängystä pyörätuoliin siirtymisessä.
Vastauksia tuli yhteensä 154 kappaletta. Suurin osa vastaajista oli koulutukseltaan lähihoitajia, joilla oli yli 5 vuotta työkokemusta hoitoalalta ja jotka työskentelivät ikäihmisten palveluasumisessa. Vaikka pääasiallisesti siirtymisen apuvälineitä käytettiin kuten tarkoitus on, tulokset antoivat samanlaista kuvaa apuvälineiden käyttämättä jättämisestä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa aiheesta. Kaikki kyselyssä esitetyt siirtymisen apuvälineet osan vastaajien mukaan jäävät syystä tai toisesta käyttämättä säännöllisesti apuvälineen tarpeesta huolimatta. Syitä olivat mm. ajanpuute, osaamattomuus sekä apuvälineen huono saatavuus siirtotilanteissa.
Vastaukset olivat johdonmukaisia aikaisempien tutkimusten kanssa, joka voi kertoa siitä, että siirtymisen apuvälineet tosiaan jäävät käyttämättä hoitotilanteissa syistä, joita tulisi pyrkiä eliminoimaan jo työn järjestelyn tahoilla. Koulutuksen lisääminen ergonomisen siirtymisen avustamisesta olisi tarpeellista. Ongelman laajuuden ja yleisyyden selvittämiseksi tarvittaisiin kuitenkin laajempaa tutkimusta aiheesta.