Ikääntyneiden kokemuksia päihdekuntoutuksesta

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana on Ridasjärven päihdehoitokeskus. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille ikääntyneiden päihdekuntoutujien kokemuksia päihdekuntoutuksesta. Tavoitteena on, että opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää päihdekuntoutuksen palveluiden kehittämisessä, sillä päihdeongelmaisten ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan ja ikääntyneille suunnatuille päihdepalveluille tulee olemaan kysyntää tulevaisuudessa entistä enemmän.

Opinnäytetyössä esitellään päihdekuntoutuksen käsitteitä, ikääntymisen tuomia päihteiden käytön erityispiirteitä ja sitä, miten ikääntyneet kokevat päihdekuntoutuksen. Opinnäytetyössä hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta Ridasjärven Setri-yhteisön kuntoutujaa. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Pääteemoiksi nousivat kokemukset päihdehoitokeskuksesta, kokemukset päihdehoitokeskuksessa käytettävistä kuntoutuskeinoista ja kuinka kuntoutujat kokevat kuntoutusjakson auttavan kuntoutumisen jatkamiseen jakson päätyttyä.

Opinnäytetyön tulosten perusteella ikääntyneet päihdekuntoutujat kokivat päihdekuntoutusjaksonsa positiivisena asiana. Tärkeimpinä asioina haastateltavat kokivat peruselämiseen liittyvät asiat, kuten ruuan, levon ja liikunnan. Kuntoutusjaksoon kuuluvien ryhmätoimintojen ja täydentävien hoitojen koettiin auttavan rentoutumiseen ja omien ajatusten läpikäymiseen. Yhteisön ja vertaistuen merkitys nousi kaikissa haastatteluissa esille. Vertaistuen koettiin tuoneen uusia näkökulmia omaan elämään ja lievittäneen erilaisuuden tunnetta.

Tulosten perusteella ikääntyneet päihdekuntoutujat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä jaksoonsa Ridasjärvellä. Kuntoutujat kaipaavat lisää ohjattuja ryhmäkeskusteluja sekä yksilökeskusteluja sosiaaliohjaajan kanssa. Haastateltavat kokevat olonsa turvalliseksi jaksolla ollessaan, mikä toisaalta aiheuttaa osalle haastateltavista huolta siitä, miten he tulevat pärjäämään kotona, kun ympärillä ei ole kuntoutusyksikön kaltaista tukiverkkoa.

The commissioner for this thesis is the Ridasjärvi Substance Abuse Treatment Center. The goal of this thesis was to gather and provide information about elderly substance abuse rehabilitees’ experiences of substance rehabilitation. The information could be utilized in the development of substance abuse rehabilitation services for elderly, because the number of elderlies with a substance abuse problem is increasing and there will be even more demand in the future for substance abuse services for the elderly.

This thesis is qualitative, and its purpose is to clarify the concepts of how substances affect aged people particularly and how elderly substance abuse rehabilitees experience their rehabilitation. In this thesis half-structured interview was used as the material collection method. Six interviews of the Setri community members were used as the research material and the material was then analyzed by thematizing. The main themes where the experiences of the Substance Abuse Treatment Center, experiences of the rehabilitation methods used in the Substance Abuse Treatment Center and how rehabilitation is perceived by rehabilitees in helping them to continue rehabilitation after the end of the rehabilitation period.

The main findings of this thesis indicate that the elderly substance abuse rehabilitees considered the rehabilitation as a positive experience. The participants found basic things such as housing, nutrition, rest and exercise to be most important. Group activities and alternative treatments, that are included in the rehabilitation, were considered helpful for relaxing and going through one’s own thoughts. The importance of community work and peer support emerged in all interviews. The interviewees said that peer support brought them new perspective to life and alleviated the feeling of being different.

The results lead to the conclusion that the elderly substance abuse rehabilitees are generally satisfied with their rehabilitation at the substance abuse treatment center, but they long for more moderated group discussions and individual conversations with the social worker. They feel safe during the rehabilitation, which on the other hand causes some fears on how they are going to manage at home without the same kind of support network that they had at the rehabilitation center.