Sähköiseen työajankirjaukseen siirtyminen ja sen merkitys palkanlaskentaan Maanrakennus P. Örn Oy:llä
Örn, Netta (2019)
Örn, Netta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112622655
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada Maanrakennus P.Örn Oy:n käyttöön uusi toimintatapa työajan kirjaukseen. Uuden toimintatavan tavoitteena on pienentää palkanlaskennan kuormitusta ja sujuvoittaa työaikaraportointia palkkahallinnon ja työntekijöiden välillä.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta, palkanlaskennasta ja työajan seurannasta. Teoriaosuuden lähteinä on hyödynnetty verkkoaineistoja ja kirjallisuutta. Teoriaosuudessa on otettu huomioon kohdeyritykselle tyypillisiä seikkoja, kuten autonkuljettajan työaika.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistoiminnallinen työ, jossa on hyödynnetty laadullista tutkimusta. Haastattelut toteutettiin kasvotusten puolistrukturoituina teemahaastatteluina yksilöllisesti. Haastateltavina olivat palkanlaskija ja toimitusjohtaja. Työn empiiriseen osuuteen kuuluu kehittämistyön suunnittelu, toteutus ja lopputuloksen analysointi. Kehittämisprosessi suunniteltiin ja toteutettiin yrityksen tarpeiden mukaan.
Opinnäytetyön tuotoksena toimeksiantajayritys sai käyttöönsä uuden toimintatavan ja kirjallisen ohjeen työntekijöille uuden sovelluksen käyttöön. Uusi toimintatapa vähentää palkanlaskennan kuormitusta ja reaaliaikaistaa työaikaraportoinnin. Uusi toimintatapa on myös nykyaikaisempi, kuin vanha.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta, palkanlaskennasta ja työajan seurannasta. Teoriaosuuden lähteinä on hyödynnetty verkkoaineistoja ja kirjallisuutta. Teoriaosuudessa on otettu huomioon kohdeyritykselle tyypillisiä seikkoja, kuten autonkuljettajan työaika.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistoiminnallinen työ, jossa on hyödynnetty laadullista tutkimusta. Haastattelut toteutettiin kasvotusten puolistrukturoituina teemahaastatteluina yksilöllisesti. Haastateltavina olivat palkanlaskija ja toimitusjohtaja. Työn empiiriseen osuuteen kuuluu kehittämistyön suunnittelu, toteutus ja lopputuloksen analysointi. Kehittämisprosessi suunniteltiin ja toteutettiin yrityksen tarpeiden mukaan.
Opinnäytetyön tuotoksena toimeksiantajayritys sai käyttöönsä uuden toimintatavan ja kirjallisen ohjeen työntekijöille uuden sovelluksen käyttöön. Uusi toimintatapa vähentää palkanlaskennan kuormitusta ja reaaliaikaistaa työaikaraportoinnin. Uusi toimintatapa on myös nykyaikaisempi, kuin vanha.