Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen palvelumuotoilun keinoin: Etelä-Savon ammattiopiston liiketoiminnan perustutkinnossa
Lahtinen, Mira (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923414
Tiivistelmä
Ammatillinen koulutus on ollut viime vuosina suurten muutosten keskellä. Vuoden 2018 alussa voimaan astunut uusi lainsäädäntö ja ammatillisen koulutuksen reformi ovat uudistaneet ammatillista koulutusta rajusti. Tämä uudistus on haastanut koulutusorganisaatiot muuttamaan toimintatapojaan. Keskeistä reformissa on ollut kehittää ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä lisätä yksilöllisiä opintopolkuja ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista.
Työn tavoitteena oli edelleen kehittää yhteishaussa opiskelemaan tulleiden merkonomiopiskelijoiden opintopolkumalleja ja saada uusia ideoita yksilöllisiin opintopolkutoteutuksiin. Työn tutkimuskysymyksenä oli, miten Etelä-Savon ammattiopiston liiketoiminnan opiskelijoiden yksilölliset opintopolut järjestetään joustavasti ja tehokkaasti. Alakysymyksinä työssä olivat, miten opiskelijoiden opintopolut saadaan opiskelijoille mielekkäiksi, ammattiosaamista kehittäviksi ja työelämää palveleviksi, sekä kokevatko opiskelijat opiskelujen nopeuttamisen mahdollisuuden ylipäätään kiinnostavana ja tavoiteltavana asiana.
Strategisena pohjana ja lähestymistapana työssä oli tapaustutkimus. Kehittämismenetelmänä työssä käytettiin palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun menetelmät tukevat hyvin tapaustutkimuksen määritelmää. Kun asiakkaan tarpeet ja odotukset on ymmärretty, voidaan olemassa olevaa palvelua kehittää vastaamaan asiakkaiden ja palvelua tuottavan organisaation tarpeita entistä paremmin. Asiakasymmärrystä hankittiin teemahaastattelujen ja työpajojen avulla. Asiakasymmärrystä syvennettiin ja havainnollistettiin eri opiskelijaprofiilien avulla. Benchmarkingin avulla selvitettiin muiden koulutusorganisaatioiden käytänteitä ja toimintatapoja muutosten keskellä. Palvelumuotoilun menetelmillä osallistettiin yhteiskehittämiseen opiskelijoita, opinto-ohjaajia, opettajia ja työelämän edustajia.
Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat arvostavat opinnoissaan vaihtelevuutta ja mahdollisuutta opiskella ammattiopintoja sekä oppilaitoksessa että aidoissa työelämän tilanteissa. Myös mahdollisuus päästä itse vaikuttamaan opintoihinsa motivoi opiskelijoita. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että sama opiskelutapa ei sovi kaikille opiskelijoille, vaikka suurin osa arvostaakin käytännön läheistä opiskelua. Työn konkreettisena tuloksena syntyi kaksi uutta opintopalvelukonseptia: Klinikkatyyppinen opiskelu ja lukuvuosisuunnitelman uudistus. Molempia pilotoidaan lukuvuoden 2019–2020 aikana.
Työn tavoitteena oli edelleen kehittää yhteishaussa opiskelemaan tulleiden merkonomiopiskelijoiden opintopolkumalleja ja saada uusia ideoita yksilöllisiin opintopolkutoteutuksiin. Työn tutkimuskysymyksenä oli, miten Etelä-Savon ammattiopiston liiketoiminnan opiskelijoiden yksilölliset opintopolut järjestetään joustavasti ja tehokkaasti. Alakysymyksinä työssä olivat, miten opiskelijoiden opintopolut saadaan opiskelijoille mielekkäiksi, ammattiosaamista kehittäviksi ja työelämää palveleviksi, sekä kokevatko opiskelijat opiskelujen nopeuttamisen mahdollisuuden ylipäätään kiinnostavana ja tavoiteltavana asiana.
Strategisena pohjana ja lähestymistapana työssä oli tapaustutkimus. Kehittämismenetelmänä työssä käytettiin palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun menetelmät tukevat hyvin tapaustutkimuksen määritelmää. Kun asiakkaan tarpeet ja odotukset on ymmärretty, voidaan olemassa olevaa palvelua kehittää vastaamaan asiakkaiden ja palvelua tuottavan organisaation tarpeita entistä paremmin. Asiakasymmärrystä hankittiin teemahaastattelujen ja työpajojen avulla. Asiakasymmärrystä syvennettiin ja havainnollistettiin eri opiskelijaprofiilien avulla. Benchmarkingin avulla selvitettiin muiden koulutusorganisaatioiden käytänteitä ja toimintatapoja muutosten keskellä. Palvelumuotoilun menetelmillä osallistettiin yhteiskehittämiseen opiskelijoita, opinto-ohjaajia, opettajia ja työelämän edustajia.
Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat arvostavat opinnoissaan vaihtelevuutta ja mahdollisuutta opiskella ammattiopintoja sekä oppilaitoksessa että aidoissa työelämän tilanteissa. Myös mahdollisuus päästä itse vaikuttamaan opintoihinsa motivoi opiskelijoita. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että sama opiskelutapa ei sovi kaikille opiskelijoille, vaikka suurin osa arvostaakin käytännön läheistä opiskelua. Työn konkreettisena tuloksena syntyi kaksi uutta opintopalvelukonseptia: Klinikkatyyppinen opiskelu ja lukuvuosisuunnitelman uudistus. Molempia pilotoidaan lukuvuoden 2019–2020 aikana.