Onnistunut henkilöstöjohtaminen työkaluna työvoimapulaa vastaan metallialan yrityksessä
Ylä-Vannesluoma, Miia (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224018
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Jarte Steel Oy. Opinnäytetyön tavoitteena oli pohtia hyvää henkilöstöjohtamista ja rekrytointia. Jarte Steel Oy:n toimialalla on tänä päivänä haasteena työvoimapula. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yhteiskunnassamme työvoimapula on kasvava trendi, joka kohdistuu nyt etenkin teollisuuden aloille. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää toimeksiantajayritykselle keinoja parempaan henkilöstöjohtamiseen ja rekrytointiin. Työvoimapula estää toimeksiantajayrityksen kasvun. Opinnäytetyön toteuttamista varten etsittiin teoriatietoa aiheeseen liittyen. Aiheesta ei ole aiemmin tehty vastaavaa kehittämistyötä toimeksiantajalle.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään henkilöstöjohtamiseen, rekrytointiin, työnantajakuvan merkitykseen ja työvoimapulaan ilmiönä. Henkilöstöjohtamisessa keskitytään strategiaan ja henkilöstösuunnittelun osa-alueisiin. Rekrytoinnissa keskitytään sen eri osa-alueisiin. Työnantajakuvassa käsitellään sen rakentumista ja merkitystä rekrytoinnissa. Työvoimapulaa ja sen vaikutuksia pohditaan eri näkökulmista.
Opinnäytetyön empiirinen osuus koostuu kehittämistyökaluista ja kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Kehittämistyökaluiksi valittiin benchmarking ja employer branding. Näiden strategisten työkalujen avulla toimeksiantajayritys pystyy parantamaan henkilöstöjohtamista ja työnantajakuvaa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa haastateltiin yrityksen toimitusjohtajaa ja kahta työntekijää.
Opinnäytetyön avulla saimme aikaa toimeksiantajayritykselle keinoja, jonka avulla pystytään parantamaan yrityksen henkilöstöjohtamista ja rekrytointia. Työssä löydettiin myös ratkaisuja työvoimapulan tuottamaan haasteisiin.
Tätä työtä voi käyttää hyväksi erilaisten yritysten henkilöstöjohtamisen kehittämiseen. Erityisen paljon työ on hyväksi samankokoisille yrityksille, jotka kohtaavat samanlaisia haasteita omassa toimintaympäristössä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään henkilöstöjohtamiseen, rekrytointiin, työnantajakuvan merkitykseen ja työvoimapulaan ilmiönä. Henkilöstöjohtamisessa keskitytään strategiaan ja henkilöstösuunnittelun osa-alueisiin. Rekrytoinnissa keskitytään sen eri osa-alueisiin. Työnantajakuvassa käsitellään sen rakentumista ja merkitystä rekrytoinnissa. Työvoimapulaa ja sen vaikutuksia pohditaan eri näkökulmista.
Opinnäytetyön empiirinen osuus koostuu kehittämistyökaluista ja kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Kehittämistyökaluiksi valittiin benchmarking ja employer branding. Näiden strategisten työkalujen avulla toimeksiantajayritys pystyy parantamaan henkilöstöjohtamista ja työnantajakuvaa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa haastateltiin yrityksen toimitusjohtajaa ja kahta työntekijää.
Opinnäytetyön avulla saimme aikaa toimeksiantajayritykselle keinoja, jonka avulla pystytään parantamaan yrityksen henkilöstöjohtamista ja rekrytointia. Työssä löydettiin myös ratkaisuja työvoimapulan tuottamaan haasteisiin.
Tätä työtä voi käyttää hyväksi erilaisten yritysten henkilöstöjohtamisen kehittämiseen. Erityisen paljon työ on hyväksi samankokoisille yrityksille, jotka kohtaavat samanlaisia haasteita omassa toimintaympäristössä.