Mille sykkii nuoren yrittäjänaisen sydän? : ikkunoita Suomen Yrittäjänaisten jäsenyyden parantamiseen.
Korhonen, Tiina (2019)
Korhonen, Tiina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120224021
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoitus oli muovata kohdeorganisaatio Suomen Yrittäjänaisten jäsenpalvelua siten, että se olisi vetovoimainen nimenomaan nuorten yrittäjien tai sellaiseksi aikovien silmissä. Tavoitteena oli parantaa jäsenpalvelua yhdistystoimintaan ja asiakasymmärrykseen perustuen, käyttäen päämetodina prosessimaisesti etenevää palvelumuotoilumenetelmää. Kohdeorganisaatio oli viimeisimmässä jäsentutkimuksessaan havainnut jäsenmäärän pienentyneen ja jäsenistön keski-iän kasvaneen. Jäsenpalvelujen kehittämiselle ja opinnäytetyölle oli aito tarve: jotta organisaatio pysyisi hengissä, on sen oltava valmis jatkuvaan muutokseen. Jäsenet jäsenmaksun muodossa viime kädessä rahoittavat Suomen Yrittäjänaisten toiminnan.
Jäsenkehittämisen tyyppinen palvelunkehitystyö vaatii onnistuakseen ihmiskeskeistä lähestymistapaa. Kehittämistyössä selvitettiin, millaisia jäsenpalveluita nuoret yrittäjänaiset tai sellaiseksi aikovat haluavat, miten he kokevat yrittäjäjärjestön kanssa asioinnin, mitkä asiat estävät ja edistävät Suomen Yrittäjänaisten jäsenyyttä ja millainen on yrittäjäyhdistysten toimintaympäristö. Kehittämistyö oli luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen viitekehystä rakennettiin päämetodina toimivan palvelumuotoilun lisäksi muillakin lähestymistavoilla: jäsenyyden kehittämiseen yhdistellään muotoiluajattelua, asiakaskokemusta, yrittäjyyttä sekä verkosto- ja järjestötoimintaa.
Tuloksissa korostui, että itse yrittäjäjärjestö ei ole jäsenistölle se merkityksellisyyttä tuova voima, vaan siinä mukana olevat ihmiset. Parhaimmillaan kuulutaan ikään kuin samaan heimoon. Erityisesti nuoret ja uudet yrittäjäsukupolvet painivat yrittäjyyden alussa samojen ongelmien parissa, joihin toivottaisiin vinkkejä saman kokeneilta konkareilta. Myös vertaistuki, keskustelut, sparrailut ja onnistumistarinoiden kuuleminen auttavat yksinäistäkin yrittäjää eteenpäin. Helppous, hauskuus, oppiminen ja verkostot ovat tavoiteltavia seikkoja jäsenyydelle. Aika on usein haaste osallistua järjestötoimintaan, joten joustavat, vaikkapa jäsenten itse organisoimat vapaamuotoiset tapaamiset tai verkkokoulutukset ovat tervetulleita.
Rouvakerhomaisuus, sisäänpäin lämpiävyys ja byrokraattisuus puolestaan työntävät nuoria poispäin järjestötoiminnasta. Tärkeä huomio oli myös se, että biologinen ikä ei saisi olla tärkein nuorta yrittäjää määrittävä tekijä: 40-vuotias yrittäjänoviisi kohtaa samoja haasteita kuin 20-vuotias kanssasisar.
Kehittämistehtävässä sovellettiin palvelumuotoilua, ja siihen liittyvää tuplatimanttimallia. Ensimmäisessä Tutki-vaiheessa kerättiin ymmärrystä niin jäsenten kuin yhdistystoiminnankin ympäriltä. Tarkenna-vaiheessa puolestaan määriteltiin jäsenten tarpeita aiemman vaiheen perusteella ja kerättiin tietoa kilpailevia yhdistyksiä seuraamalla. Kehitä-vaiheessa prototyyppiä testattiin kohderyhmään kuuluvilla. Viimeisessä Toteuta-vaiheessa palvelukonseptin osa-alueet koottiin yhteen kokonaisuuteen, ja näin valmistui service blueprint. Lisäksi koottiin työkalupakkiin yksittäisiä ideoita käytettäväksi ja jatkojalostettavaksi paikallisyhdistysten ruohonjuuritoiminnassa.
Projekti käynnistyi tammikuussa 2018 ja valmistui vuoden 2019 lopulla. Kehittämistyö osoitti, että palvelumuotoilulla ja sen soveltamisella on paikkansa myös järjestösaralla.
Jäsenkehittämisen tyyppinen palvelunkehitystyö vaatii onnistuakseen ihmiskeskeistä lähestymistapaa. Kehittämistyössä selvitettiin, millaisia jäsenpalveluita nuoret yrittäjänaiset tai sellaiseksi aikovat haluavat, miten he kokevat yrittäjäjärjestön kanssa asioinnin, mitkä asiat estävät ja edistävät Suomen Yrittäjänaisten jäsenyyttä ja millainen on yrittäjäyhdistysten toimintaympäristö. Kehittämistyö oli luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen viitekehystä rakennettiin päämetodina toimivan palvelumuotoilun lisäksi muillakin lähestymistavoilla: jäsenyyden kehittämiseen yhdistellään muotoiluajattelua, asiakaskokemusta, yrittäjyyttä sekä verkosto- ja järjestötoimintaa.
Tuloksissa korostui, että itse yrittäjäjärjestö ei ole jäsenistölle se merkityksellisyyttä tuova voima, vaan siinä mukana olevat ihmiset. Parhaimmillaan kuulutaan ikään kuin samaan heimoon. Erityisesti nuoret ja uudet yrittäjäsukupolvet painivat yrittäjyyden alussa samojen ongelmien parissa, joihin toivottaisiin vinkkejä saman kokeneilta konkareilta. Myös vertaistuki, keskustelut, sparrailut ja onnistumistarinoiden kuuleminen auttavat yksinäistäkin yrittäjää eteenpäin. Helppous, hauskuus, oppiminen ja verkostot ovat tavoiteltavia seikkoja jäsenyydelle. Aika on usein haaste osallistua järjestötoimintaan, joten joustavat, vaikkapa jäsenten itse organisoimat vapaamuotoiset tapaamiset tai verkkokoulutukset ovat tervetulleita.
Rouvakerhomaisuus, sisäänpäin lämpiävyys ja byrokraattisuus puolestaan työntävät nuoria poispäin järjestötoiminnasta. Tärkeä huomio oli myös se, että biologinen ikä ei saisi olla tärkein nuorta yrittäjää määrittävä tekijä: 40-vuotias yrittäjänoviisi kohtaa samoja haasteita kuin 20-vuotias kanssasisar.
Kehittämistehtävässä sovellettiin palvelumuotoilua, ja siihen liittyvää tuplatimanttimallia. Ensimmäisessä Tutki-vaiheessa kerättiin ymmärrystä niin jäsenten kuin yhdistystoiminnankin ympäriltä. Tarkenna-vaiheessa puolestaan määriteltiin jäsenten tarpeita aiemman vaiheen perusteella ja kerättiin tietoa kilpailevia yhdistyksiä seuraamalla. Kehitä-vaiheessa prototyyppiä testattiin kohderyhmään kuuluvilla. Viimeisessä Toteuta-vaiheessa palvelukonseptin osa-alueet koottiin yhteen kokonaisuuteen, ja näin valmistui service blueprint. Lisäksi koottiin työkalupakkiin yksittäisiä ideoita käytettäväksi ja jatkojalostettavaksi paikallisyhdistysten ruohonjuuritoiminnassa.
Projekti käynnistyi tammikuussa 2018 ja valmistui vuoden 2019 lopulla. Kehittämistyö osoitti, että palvelumuotoilulla ja sen soveltamisella on paikkansa myös järjestösaralla.