Yhteistä turvallisuutta rakentamassa : Turvallisuutta luovien tekijöiden huomioiminen lastenkodin arjessa

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten lastenkodin turvallisuus lasten ja työntekijöiden mielestä rakentuu. Tutkimuksessa vertailtiin työntekijöiden ja lasten turvallisuuden kokemiseen ja muotoutumiseen liittyviä tekijöitä. Lisäksi kartoitettiin, millaista turvallisuustyöskentelyä lastenkodissa tutkimushetkellä oli. Sijaishuollon keskeisenä tehtävänä on mahdollistaa turvallinen kasvuympäristö sen piirissä oleville lapsille. Sijaishuollon tulee olla turvallinen myös työntekijöille. Tämän opinnäytetyöprosessin avulla pyrittiin kohti määrätietoista turvallisuustyön arviointia yhteistyössä lasten ja työntekijöiden kanssa.

Turvallisuutta luovia tekijöitä kartoitettiin eläytymismenetelmän, valokuvauksen ja turvakävelyn avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Lastenkodissa tapahtuvaa turvallisuustyöskentelyä tarkasteltiin osallistuvan havainnoinnin avulla. Havainnoista koottiin tutkijanpäiväkirjaa. Tämä aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Teoreettiselle sisällönanalyysille perustan loi turvallisuuskulttuurin psykologisten ulottuvuuksien, sosiaalisten prosessien sekä organisatoristen ulottuvuuksien tasot.

Lasten ja työntekijöiden kuvaukset turvallisuutta luovista tekijöistä erosivat toisistaan hyvin vähän. Lasten ja työntekijöiden kuvaamat turvallisuutta luovat tekijät olivat toisten ihmisten tuki, vuorovaikutus, aikuisten sekä rakenteiden luoma turva. Eroavina tekijöinä olivat aikuisten kuvaama ennakoinnin merkitys ja lasten kuvaama oman toiminnan kautta luotu turvallisuus. Turvallisuuden tässä lastenkodissa, niin lapsille kuin työntekijöille, voidaan nähdä muodostuvan hyvin pitkälti vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, vahvojen raamien tukemana.

Tutkimus osoitti, että lastenkodissa sekä lapsilla että työntekijöillä on halua turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Toimintaa turvallisuuden varmistamiseksi lastenkodissa oli paljon. Ajoittain tapahtumissa korostuivat organisatoriset toiminnat, ajoittain puolestaan psykologisen- ja sosiaalisen tason tapahtumat. Lastenkodissa muutoksiin reagoitiin turvallisuuskulttuurin jokaisella tasolla. Turvallisuus lastenkodissa oli aito arvo, jonka ylläpitämiseen ja vahvistamiseen työntekijät osallistuivat aktiivisesti.

The new Child Welfare Quality Recommendation recommends employee involvement in assessment and development of their own work. It emphasizes the child's ability to participate in everyday planning and decision-making. The purpose was to work towards a determined and ongoing assessment of safety work in a children's home and observe safety from the perspective. The aim was to study how children and employees feel the sense of safety in a children's home.

The data were collected using creative methods i.e. the method of empathy-based stories, photography and safety walk. The data were analyzed using data-driven content analysis. Ongoing safety work was examined through participatory observation. This material was analyzed by theory-based content analysis.

In the descriptions about the factors that create safety there were only some differences between the children and employees. Safety in this children's home can be seen to be created through interaction amongst other people, backed by solid frameworks.

In this children's home, both children and employees have a desire to develop the safety culture. In this children's home changes were responded to at every level of the safety culture. Safety in the children's home was a real asset, and the workforce actively contributed to maintain and strengthen it.