Perunan aistinvarainen arviointi
Vallenius, Riina (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120324357
Tiivistelmä
Peruna (solanum tuberosum) on yksi maailman suosituimmista vihanneksista. Sitä voidaan hyödyntää ruuan tuotannossa, sekä muun muassa eläinten rehuna ja biopolttoaineen raaka-aineena. Aistinvaraisesti arvioitaessa perunasta on mahdollisesti aistia neljä viidestä ihmisen aistimasta makuominaisuudesta. Ihmisen aistittavia ominaisuuksia ovat makea, suolainen, karvas, hapan ja umami. Kaikki muut paitsi suolainen ominaisuus on mahdollista aistia perunasta. Tällä insinöörityöllä oli kaksi tavoitetta, joista ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin, vaikuttaako kasvupaikkakunta perunoiden makuun, kun arvioidaan saman lajikkeen perunoita aistinvaraisilla tutkimusmenetelmillä. Tutkimuksessa arvioitiin Etelä-Suomessa sijaitsevien paikkakuntien Bromarvin, Tähtelän, Båladyn, Pohjan ja Tenalassa kasvatettujen Jussi-varhaisperunalajikkeiden eroa. Toisessa vaiheessa suunniteltiin aistinvaraisia tutkimusmenetelmiä Metropolian Urbanfarmlabissa kasvatetuille ilmaperunoille. Suunnitelmat toteutettiin hyödyntämällä kirjallisuutta ja ensimmäisen vaiheen tuloksia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin erotustestiä, jonka avulla pystyttiin määrittämään, eroaako Bromarvin peruna muiden paikkakuntien perunoista. Tutkimuksessa verrattiin vertailunäytteitä Bromarvin näytteeseen ja raadin tehtävänä oli löytää näytteistä eroava näyte. Tutkimus toteutettiin sokkotestinä, eli arvioijat eivät tienneet, mitä näytettä tarkalleen arvioivat sillä hetkellä. Erotustestin tulosten perusteella Bromarvin ja Pohjan perunoista löydettiin tilastollisesti merkitsevä ero, mutta muiden paikkakuntien eroa Bromarvissa kasvavaan ei löydetty. Lisäksi teetätettiin maaperäanalyysi, jonka avulla tutkittiin, onko maaperissä merkittäviä eroja pH ja kivennäisainepitoisuuksissa. Tulosten perusteella pystytään päättelemään, että kasvupaikka voi vaikuttaa perunan aistinvaraisiin ominaisuuksiin.
Tutkimusta voitaisiin jatkaa tekemällä erotustestin uudelleen suuremmassa mittakaavassa. Suuremman otannan avulla olisi mahdollista saada varmuus tässä opinnäytetyössä saatuun tulokseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin erotustestiä, jonka avulla pystyttiin määrittämään, eroaako Bromarvin peruna muiden paikkakuntien perunoista. Tutkimuksessa verrattiin vertailunäytteitä Bromarvin näytteeseen ja raadin tehtävänä oli löytää näytteistä eroava näyte. Tutkimus toteutettiin sokkotestinä, eli arvioijat eivät tienneet, mitä näytettä tarkalleen arvioivat sillä hetkellä. Erotustestin tulosten perusteella Bromarvin ja Pohjan perunoista löydettiin tilastollisesti merkitsevä ero, mutta muiden paikkakuntien eroa Bromarvissa kasvavaan ei löydetty. Lisäksi teetätettiin maaperäanalyysi, jonka avulla tutkittiin, onko maaperissä merkittäviä eroja pH ja kivennäisainepitoisuuksissa. Tulosten perusteella pystytään päättelemään, että kasvupaikka voi vaikuttaa perunan aistinvaraisiin ominaisuuksiin.
Tutkimusta voitaisiin jatkaa tekemällä erotustestin uudelleen suuremmassa mittakaavassa. Suuremman otannan avulla olisi mahdollista saada varmuus tässä opinnäytetyössä saatuun tulokseen.