Mikrobiologisk preanalytik; Remissuppgifternas relevans
Nordgren, Susanna (2019)
Nordgren, Susanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424666
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten tärkeitä lähetetiedot ovat mikrobiologian tutkimusten kannalta. Opinnäytetyön tutkimuksessa lähetetietoja kerättiin ja tarkasteltiin Vaasan keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1) Kuinka usein lähetetiedot ovat puutteellisia?
2) Mitkä ovat riittämättömien lähetetietojen seuraukset näytteen tutkinnalle ja potilaan hoidolle?
3) Mitä tietoja laboratorio haluaa läheteeseen ja miksi?
Jotta lähetetietojen merkitys ymmärrettäisiin, on tärkeää ymmärtää myös tieteellinen tausta. Siksi työssa käsitellään myös bakteriologia, mikrobisto ja kliininen mikrobiologia. Ilman tietoa laboratoriotutkimusprosessista voi myös olla vaikeaa ymmärtää laboratorion haluamien tietojen tärkeys.
Työssä käsitellään lyhyesti mitkä bakteerit kuuluvat ihmisen normaaliin mikrobistoon sekä eri ihmispatogeenisten bakteerien luokittelua. Opinnäytetyön tutkimuksessa keskityttiin märkä- ja eriteviljelyihin, virtsaviljelyihin, veriviljelyihin sekä ulosteviljelyihin. Märkä- ja eriteviljelyt otettiin mukaan koska niiden lähetteet vaativat paljon tietoa ollakseen riittäviä, virtsaviljelyt valittiin, koska ne ovat ylivoimaisesti suurin laboratorion näyteryhmä, ja veri- ja ulosteviljelyt valittiin, koska niiden lähetteet ovat yleisesti puutteellisia.
Tutkimuksessa todettiin, että märkä- ja eritenäytteiden sekä virtsanäytteiden lähetteet olivat yleensä melko hyvin täytettyjä, kun taas ulosteiden ja veriviljelyiden lähetteisiin olisi tärkeää saada enemmän tietoja viljelytulosten tulkinnan helpottamiseksi.
1) Kuinka usein lähetetiedot ovat puutteellisia?
2) Mitkä ovat riittämättömien lähetetietojen seuraukset näytteen tutkinnalle ja potilaan hoidolle?
3) Mitä tietoja laboratorio haluaa läheteeseen ja miksi?
Jotta lähetetietojen merkitys ymmärrettäisiin, on tärkeää ymmärtää myös tieteellinen tausta. Siksi työssa käsitellään myös bakteriologia, mikrobisto ja kliininen mikrobiologia. Ilman tietoa laboratoriotutkimusprosessista voi myös olla vaikeaa ymmärtää laboratorion haluamien tietojen tärkeys.
Työssä käsitellään lyhyesti mitkä bakteerit kuuluvat ihmisen normaaliin mikrobistoon sekä eri ihmispatogeenisten bakteerien luokittelua. Opinnäytetyön tutkimuksessa keskityttiin märkä- ja eriteviljelyihin, virtsaviljelyihin, veriviljelyihin sekä ulosteviljelyihin. Märkä- ja eriteviljelyt otettiin mukaan koska niiden lähetteet vaativat paljon tietoa ollakseen riittäviä, virtsaviljelyt valittiin, koska ne ovat ylivoimaisesti suurin laboratorion näyteryhmä, ja veri- ja ulosteviljelyt valittiin, koska niiden lähetteet ovat yleisesti puutteellisia.
Tutkimuksessa todettiin, että märkä- ja eritenäytteiden sekä virtsanäytteiden lähetteet olivat yleensä melko hyvin täytettyjä, kun taas ulosteiden ja veriviljelyiden lähetteisiin olisi tärkeää saada enemmän tietoja viljelytulosten tulkinnan helpottamiseksi.