Työttömien terveystarkastukset: hoitoalan ammattilaisten tunnistamat työttömiä asiakkaita kuormittavat tekijät vastaanotolla
Moge, Amal (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120525141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120525141
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa hoitoalan ammattilaisten erityisesti sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien tunnistamia asiakkaita kuormittavia tekijöitä työttömille suoritettavien terveystarkastusten yhteydessä sekä hoitoalan ammattilaisten esiin nostamia asiakaskunnan ongelmia ja haasteita. Tavoitteena on selvittää mitä voimavarakeskeisiä menetelmiä hoitoalan ammattilaiset hyödyntävät työttömien terveystarkastusten yhteydessä.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä on nostaa esiin terveydenhuollon ammattilaisten näkemykset työttömien terveystarkastuksien yhteydessä ilmenevistä haasteista ja kuormittavista tekijöistä ja voiko voimavarakeskeisillä menetelmillä sujuvoittaa hoitoalanammattilaisten työtä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Porvoon ODA-hanke. Tulokset hyödynnetään terveystarkastusten kehittämiseen hankkeessa.
Tietoperustana hyödynnetään työkykyä, työttömien asiakkaiden terveydentilaa sekä hoitotyön voimavarakeskeisiä menetelmiä koskevia aikaisempia tutkimuksia.
Tutkimus perustuu Joensuu, J. vuonna 2015 keräämään haastattelumateriaaliin. Haastattelumateriaali on puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimusaineisto perustuu hoitoalan ammattilaisten haastatteluihin. Tutkimusaineisto on analysoitu induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella hoitoalan ammattilaiset tunnistivat kuormittavia tekijöitä fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisten osa-alueiden saralla. Tutkimustulosten perusteella merkittävät työttömiä terveyttä kuormittavat tekijät olivat mielenterveys -ja päihdeongelmat. Voimavarakeskeisiä menetelmiä, joita hoitajat hyödynsivät vastaanotolla, osoittautuivat motivoiva haastattelu, vastavuoroinen keskustelu ja voimavarakeskeinen ohjaus.
Osa hoitajista oli sitä mieltä, että he tarvitsivat lisää PSYK-koulutusta ja työkaluja motivaatiopuutteisten asiakkaiden aktivoimiseen. Analyysin jälkeen jatkotutkimusaiheina nousi voimavarakeskeisten neuvontakäytänteiden käytön esiintyvyyden tutkiminen, motivaatiopuutteisten työttömien asiakkaiden määrän tutkiminen laajemmin sekä työttömien asiakkaiden hoitoketjujen saumattomuuden tutkiminen laajemmin. The purpose of this study was to investigate the factors that cause burden to clients identified by nursing professionals, particularly registered nurses and public health nurses, in the context of health examinations performed on unemployed people as well as the problems and challenges faced by these clients pointed out by the nursing professionals. A further aim was to examine what resource-oriented methods nursing professionals utilise in connection with the health examinations performed on unemployed people.
The knowledge base included previous studies concerning work ability, health of unemployed clients, and resource-oriented nursing approaches.
The study is based on interview materials collected by J. Joensuu in 2015. The interviews were carried out as a semi-structured theme interview. The data was analysed using inductive content analysis.
According to the results, nursing professionals identified a variety of key factors burdening the clients. These were concerned with physical, mental, social and financial issues. Based on the results, mental health and substance abuse issues were significant factors straining the health of unemployed people. The research-oriented methods used by the nurses during appointments included motivating interviews, reciprocal discussions, and resource-oriented guidance.
Some of the nurses felt that their competence in mental health and psychiatric nursing was inadequate. Nurses also felt that Topics for further research emerging from the data analysis include the prevalence of using resource-oriented counselling practices, more widely examination of the number of unemployed clients lacking motivation, and more extensive investigation of whether the care chains of unemployed clients work seamlessly.
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä on nostaa esiin terveydenhuollon ammattilaisten näkemykset työttömien terveystarkastuksien yhteydessä ilmenevistä haasteista ja kuormittavista tekijöistä ja voiko voimavarakeskeisillä menetelmillä sujuvoittaa hoitoalanammattilaisten työtä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Porvoon ODA-hanke. Tulokset hyödynnetään terveystarkastusten kehittämiseen hankkeessa.
Tietoperustana hyödynnetään työkykyä, työttömien asiakkaiden terveydentilaa sekä hoitotyön voimavarakeskeisiä menetelmiä koskevia aikaisempia tutkimuksia.
Tutkimus perustuu Joensuu, J. vuonna 2015 keräämään haastattelumateriaaliin. Haastattelumateriaali on puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimusaineisto perustuu hoitoalan ammattilaisten haastatteluihin. Tutkimusaineisto on analysoitu induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella hoitoalan ammattilaiset tunnistivat kuormittavia tekijöitä fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisten osa-alueiden saralla. Tutkimustulosten perusteella merkittävät työttömiä terveyttä kuormittavat tekijät olivat mielenterveys -ja päihdeongelmat. Voimavarakeskeisiä menetelmiä, joita hoitajat hyödynsivät vastaanotolla, osoittautuivat motivoiva haastattelu, vastavuoroinen keskustelu ja voimavarakeskeinen ohjaus.
Osa hoitajista oli sitä mieltä, että he tarvitsivat lisää PSYK-koulutusta ja työkaluja motivaatiopuutteisten asiakkaiden aktivoimiseen. Analyysin jälkeen jatkotutkimusaiheina nousi voimavarakeskeisten neuvontakäytänteiden käytön esiintyvyyden tutkiminen, motivaatiopuutteisten työttömien asiakkaiden määrän tutkiminen laajemmin sekä työttömien asiakkaiden hoitoketjujen saumattomuuden tutkiminen laajemmin.
The knowledge base included previous studies concerning work ability, health of unemployed clients, and resource-oriented nursing approaches.
The study is based on interview materials collected by J. Joensuu in 2015. The interviews were carried out as a semi-structured theme interview. The data was analysed using inductive content analysis.
According to the results, nursing professionals identified a variety of key factors burdening the clients. These were concerned with physical, mental, social and financial issues. Based on the results, mental health and substance abuse issues were significant factors straining the health of unemployed people. The research-oriented methods used by the nurses during appointments included motivating interviews, reciprocal discussions, and resource-oriented guidance.
Some of the nurses felt that their competence in mental health and psychiatric nursing was inadequate. Nurses also felt that Topics for further research emerging from the data analysis include the prevalence of using resource-oriented counselling practices, more widely examination of the number of unemployed clients lacking motivation, and more extensive investigation of whether the care chains of unemployed clients work seamlessly.