Allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineiden ilmoittaminen pakkaamattomista elintarvikkeista ravitsemisalan yrityksissä

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Keliakialiitto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet ilmoitetaan pakkaamattomista elintarvikkeista ravitsemisalan yrityksissä. Lisäksi tutkimuksella haluttiin selvittää, onko allergioita tai intoleransseja aiheuttavat aineet mahdollista merkitä pakkaamattomiin elintarvikkeisiin yhtenäisellä tavalla. Pakkausmerkinnöissä ilmoitettavat allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet on määritelty Euroopan unionin elintarviketietoasetuksessa 1169/2011. Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 154/2019 on säädetty pakkaamattomista elintarvikkeista annettavien tietojen ilmoittamistavasta.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta. Kysely lähetettiin vuoden 2019 syys-lokakuun vaihteessa Webropol-ohjelman kautta sähköpostilinkkinä 2590 vastaajalle. Vastaajayritykset valikoituivat satunnaisotannalla Keliakialiiton Taloustutkimuksen Horeca-rekisteristä ja internetin kautta. Lisäksi julkinen kyselylinkki lähetettiin sähköpostin välityksellä Tampereen ammattikorkeakoulussa monimuotototeutuksena palveluliiketoimintaa opiskeleville restonomiopiskelijoille. Kyselylinkit olivat auki kahden viikon ajan.

Kyselyyn osallistui 165 vastaajaa erilaisista ravitsemisalan yrityksistä. Pääsääntöisesti vastaajat olivat esimiesasemassa toimivia henkilöitä. Tutkimustuloksissa todettiin, että yleisesti allergeenitiedot ilmoitettiin Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 154/2019 vaatimalla tavalla kirjallisesti, sähköisesti tai ilmoittamalla asiakkaalle tietojen olevan saatavissa henkilökunnalta. Tuloksissa selvisi, että ravitsemisalan yrityksissä on käytössä useita erilaisia kirjainmerkintöjä, joiden avulla voidaan ilmoittaa ruoan tai tuotteen soveltuvuus asiakkaalle. Lisäksi merkinnöillä oli monenlaisia tarkoituksia. Nykyistä yleisesti käytössä olevaa merkit-semiskäytäntöä pidettiin epäselvänä ja merkintöihin toivottiin selkeyttä. Vastaajien mielestä pitäisi yleisesti sopia merkintöjen tarkoitus ja vastaajaenemmistö toivoi yhtenäistä merkintätapaa allergeenien ilmoittamiseen. Selkeimpänä pidettiin elintarviketietoasetuksen mukaista tapaa, jolloin allergeenit kirjoitettaisiin ruokalajin tai tuotteen nimen alapuolelle tai yhteyteen. Yleisesti allergeenien merkitseminen koettiin melko helpoksi ja niistä koettiin olevan riittävästi tietoa. Yhtenäisellä merkintätavalla voitaisiin lisätä asiakasturvallisuutta, helpottaa asiakkaiden asioimista ravintoloissa ja selkiyttää henkilökunnan työtä. Vastaajat pohtivat, miten käytännössä yhtenäinen merkintätapa voitaisiin toteuttaa.

The thesis was commissioned by The Finnish Coeliac Society. The aim of the study was to explore how substances causing allergies and intolerances are labeled in non-prepacked foods in restaurants and cafes. The other purpose of the study was to find out if it is possible to use unified labeling to non-prepacked foods in the future. The allergens and intolerances are defined in the EU Food Information for Consumers Regulation. Regulation 154/2019 of the Ministry of Agriculture and Forestry provides for the notification of non-prepacked food.

The study was conducted as a quantitative study and the data were collected through electronic questionnaire in September and October in 2019. The questionnaire was sent to 2590 respondents via Webropol program. The respondent companies were selected at random sample from the register of association and from the Internet. The questionnaire was also sent to students of hospitality management in Tampere University of Applied Sciences. The respondents had two weeks to respond to the questionnaire.

Altogether 165 respondents from restaurants and cafes participated in the survey. Most of the respondents were in a managerial position. The respondents stated that the allergen information of non-prepacked foods was available in written and electronical documentation and by notifying the customers to ask allergens from the staff. The information was in accordance with the regulation of The Ministry of Agriculture. The results revealed that there are several letterings that can be used to indicate the suitability of the food to the consumer. The current labeling habit was considered unclear and unified labeling was wished. Most participants believed that the clearest option is to comply with the Food Information Regulation in which the allergens are written below or near the name of the food. Generally, the labeling of allergens was considered relatively easy and there was enough information of them.

Respondents believed that a unified labeling approach could increase customer safety, facilitate customer service and clarify the work of the staff. The results raised the question of how unified labeling could be implemented in all restaurants and cafes.