Työaikalain kokonaisuudistus: Vaikuttavat taustatekijät sekä keskeisimmät uudistuskohdat
Pulli, Jukka (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121426719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121426719
Tiivistelmä
Hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi hyväksyttiin 13.3.2019. Työaikalain kokonaisuudistuksen taustalla olivat vaikuttavina taustatekijöinä työelämän jatkuva kehitys sekä työaikadirektiivin täsmentyminen, jonka takia voimassa oleva työaikalaki ei enää ollut kaikilta osilta direktiivin mukainen. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää työaikalain kokonaisuudistuksen vaikuttavat taustatekijät sekä keskeisimmät uudistuskohdat.
Tutkimusotteena käytettiin lainopillista kirjoituspöytätutkimusta. Lainopin avulla selvitettiin voimaan tulevan lain sisältöä ja sen säädöksiä. Tutkimusaineistona käytettiin pääasiallisesti hallituksen esitystä, voimassa olevaa työaikalakia sekä erilaisia oikeuslähteitä. Aineisto analysoitiin käyttämällä tekstianalyysia sekä aineisto koodattiin, minkä avulla tutkimusongelman ratkaisua helpotettiin.
Työaikalain kokonaisuudistuksessa hallitus sisällytti etätöihin käytettävän ajan työaikaan. Varallaoloaika, joka tapahtuu työpaikalla tai työpaikan välittömässä läheisyydessä, on uudistuksen myötä luettava työajaksi. Peräkkäisten yötyövuorojen määrää laskettiin seitsemästä viiteen, mutta erillisellä työntekijän antamalla suostumuksella on vielä madollista järjestää seitsemänkin peräkkäistä yötyövuoroa. Liukumien enimmäissaldo nousi 40 tunnista 60 tuntiin. Liukumia on mahdollista käyttää jatkossa neljä tuntia entisen kolmen sijaan. Työaikapankin käyttöönotosta on mahdollista sopia kaikilla työpaikoilla. Jaksotöiden osalta vuorokausilevon määrä nostettiin 11 tuntiin. Jatkossa työvuoroluettelo on annettava vähintään viikoksi kerrallaan.
Uudistetussa työaikalaissa otetaan paremmin huomioon työelämässä tapahtuneet mutokset. Etätöitä tekevien oikeusturva paranee sekä työelämän joustavuus tuo helpotuksia työntekijöille.
Tutkimusotteena käytettiin lainopillista kirjoituspöytätutkimusta. Lainopin avulla selvitettiin voimaan tulevan lain sisältöä ja sen säädöksiä. Tutkimusaineistona käytettiin pääasiallisesti hallituksen esitystä, voimassa olevaa työaikalakia sekä erilaisia oikeuslähteitä. Aineisto analysoitiin käyttämällä tekstianalyysia sekä aineisto koodattiin, minkä avulla tutkimusongelman ratkaisua helpotettiin.
Työaikalain kokonaisuudistuksessa hallitus sisällytti etätöihin käytettävän ajan työaikaan. Varallaoloaika, joka tapahtuu työpaikalla tai työpaikan välittömässä läheisyydessä, on uudistuksen myötä luettava työajaksi. Peräkkäisten yötyövuorojen määrää laskettiin seitsemästä viiteen, mutta erillisellä työntekijän antamalla suostumuksella on vielä madollista järjestää seitsemänkin peräkkäistä yötyövuoroa. Liukumien enimmäissaldo nousi 40 tunnista 60 tuntiin. Liukumia on mahdollista käyttää jatkossa neljä tuntia entisen kolmen sijaan. Työaikapankin käyttöönotosta on mahdollista sopia kaikilla työpaikoilla. Jaksotöiden osalta vuorokausilevon määrä nostettiin 11 tuntiin. Jatkossa työvuoroluettelo on annettava vähintään viikoksi kerrallaan.
Uudistetussa työaikalaissa otetaan paremmin huomioon työelämässä tapahtuneet mutokset. Etätöitä tekevien oikeusturva paranee sekä työelämän joustavuus tuo helpotuksia työntekijöille.