Huolenpitoa vai hallintaa? : Tuotantokoulun opiskelijat itsensä ja ympäristön tulkitsemina

Abstract

“Huolenpitoa vai hallintaa” käsittelee erityisopetuksen opiskelijoiden kokemuksia erilaisesta koulutusväylästään. Tamperelaisessa tuotantokoulussa päämääränä on työllistyminen ja toiseksi ammatillisen tutkinnon saavuttaminen. Tutkinto perustuu työllä oppimiseen ja siinä on minimoitu teorian määrä ja korostetusti esillä ovat yhdessä tekeminen sekä oman työn jäljen näkeminen koko oppimisprosessin ajan. Tuotantokoulun opiskelijoiden kokemukset suhteessa koulutuksen hyötyihin tai mahdollisiin haittapuoliin kertovat erilaisen oppijan asemasta tämän päivän ammatillisessa koulutuksessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka tuotantokoulun opiskelijat kokevat hyötyneensä opinnoistaan ja toisaalta, kuinka työn kautta opiskelu eroaa niin sanotusta tavallisesta koulutuksesta? Kolmanneksi pyrittiin tutkimaan erityisopetuksen piiriin sijoitettujen opiskelijoiden yhteiskunnallista asemaa peilaten myös heidän asemaansa perusopetuksessa. Työ perustuu laadulliseen tutkimukseen ja siinä tarkastellaan oppimista ja syrjäytymistä koskevan lähdekirjallisuuden sekä haastattelujen kautta erilaisen oppijan ja erilaisen oppilaan roolia yhteiskunnassa.

Opiskelijoiden vastauksista ilmeni, että he ovat kokeneet opiskelunsa palvelleen koulutuksen mahdollisuutta juuri heidän kohdallaan. Koska käytännössä kaikilla haastateltavilla oli ongelmallinen suhde perusopetuksen ja ammattiopetuksen luokkahuoneopetukseen, niin tuotantokoulun merkitys tuntuu tiivistyvän oppimisen mahdollisuuteen tasavertaisesti yhdessä muiden kanssa sekä yhteishenkeen, joka on sisältänyt myös opettajat.

This study deals with the experiences of special students. The objective of the study was to find out how the students of a production school in Tampere experienced their vocational training. Also differences between the production school and mainstream education were examined. The production school is run by the Silta-Valmennus association .The goal is employment and vocational qualification. The latter is based on a learning by doing method. Theoretical studies are minimized and all the students work together. All the students in production school are so- called ‘diverse learners’. It means that they have a broad range of learning disabilities. The production school attempts to respond to the uniqueness of individuals and at the same time increase students’ participation in society.

The study drew from theories on marginalization, diversity and learning. The approach was qualitative. First the production school students’ backgrounds were investigated from the statistics collected at Silta-Valmennus. Based on this information and the theoretical understanding, theme interviews were conducted with 16 former production school students.

The students’ answers were contradictory. The students felt that their studies in the production school had been successful. The reason was the community and the togetherness. On the other hand, the students had a problematic relationship with classroom teaching, especially with the previous comprehensive school. Equal opportunities and solidarity in the production school seem to enable the experience of common life.