Ravitsemuksellinen laatu julkisten ruokapalvelujen hankinnoissa

Abstract

Julkiset ruokapalvelut valmistavat vuosittain noin 380 miljoonaa ateriaa. Useille ihmisille kodin ulkopuolella nautittu lounas on päivän ainut lämmin ateria. Suomalaiset ravitsemussuositukset ja hankintalaki luovat kehyksen julkisten ruokapalvelujen toiminnalle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asetetaanko julkisen sektorin hankinnoissa kriteereitä ruoan tai elintarvikkeiden ravitsemukselliselle laadulle. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko Suomen Sydänliiton julkaisema Ravitsemuslaadun huomioiminen ruokapalveluiden kilpailutuksessa -malliasiakirja käytössä elintarvikkeiden hankintailmoituksissa, ja onko vastuullisuus mainittu hankintailmoituksissa. Tutkimuksen aineisto muodostui julkisten ruokapalvelujen hankintailmoituksista, jotka oli poimittu Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä sähköisestä ilmoituskanavasta, HILMAsta. Tuloksia verrattiin vastaavaan vuonna 2011 valmistuneeseen tutkimukseen, tulokset osoittavat, että elintarvikehankinnoissa voin ja kermavalmisteiden hankinta oli edelleen yleistä. Ruokaleivissä suositusten mukaiset kriteerit olivat harvoin käytössä. Vähärasvaisen jauhelihan osuus hankittavasta jauhelihasta oli kasvanut. Yhdessäkään ruokapalvelun hankintailmoituksessa ei mainittu Sydänliiton julkaisemaa Ravitsemuslaadun huomioiminen ruokapalveluiden kilpailutuksessa -malliasiakirjaa. Yksittäisille aterian osille ravitsemuskriteereitä käytettiin vaihdellen. Sen sijaan vastuullisuus nousi esille hankintailmoituksissa. Ravitsemuslaadun seurantaan tulisi luoda systemaattinen seurantajärjestelmä, ja haastaa elintarviketeollisuus kehittämään ruokapalvelujen käyttöön ravitsemussuositusten mukaisia elintarvikkeita ruoan ilmastovaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota ruokapalveluhenkilöstön ravitsemus- ja hankintaosaamiseen.