Vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan näkökulmia subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen

Abstract

Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkielma. Opinnäytetyöprosessimme alkoi keväällä 2010 ja jatkui keväälle 2011 asti. Työn tarkoituksena oli kartoittaa vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan näkemyksiä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Olimme kiinnostuneita selvittämään vanhempien ja kasvattajien konkreettisia kokemuksia ja näkemyksiä subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen liittyen. Halusimme myös selvittää miten lapsen etu vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan mielestä toteutuu subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa. Asetimme opinnäytetyöllemme kaksi tutkimuskysymystä: 1. Mitä mieltä vanhemmat ja päiväkodin työntekijät ovat subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta? 2. Miten vanhemmat ja kasvattajat kokevat lapsen edun toteutuvan subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa? Yhteistyökumppaniksemme saimme erään kunnan päiväkodin.

Aineistonkeruumenetelminä käytimme ryhmä- ja teemahaastatteluja, jotka toteutimme joulukuussa 2010. Haastatteluihin osallistui kahdeksan henkilöä, joista neljä oli päiväkodin henkilökunnan jäseniä ja neljä oli vanhempia. Haastattelut tapahtuivat kahden hengen ryhmissä. Haastateltavat olivat yhteistyöpäiväkodistamme. Haastattelut litteroimme, purimme ja analysoimme.

Työmme teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan päivähoito-oikeutta niin lainsäädännön kuin lapsen edun näkökulmasta, sekä lapsen varhaista vuorovaikutusta ja sosiaalista kehitystä. Viitekehyksen lähteinä käytimme painettua kirjallisuutta, lehtiartikkeleita sekä sähköistä lähdemateriaalia.

Haastatteluissa näkyi, miten subjektiivinen päivähoito-oikeus jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan, ja on keskustelua ja reaktioita herättävä aihe. Saamiemme tulosten valossa näyttää siltä, että päivähoito-oikeudessa olisi kehitettävää. Eniten kritiikkiä sai kotona olevien vanhempien subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon. Aineistossamme nousi esiin myös vanhempien ja kasvattajien näkemyserot kasvatusvastuun jakautumisesta.

Tutkimuksen tulokset eivät olleet kovin yllättäviä. Haastatteluista saamamme aineisto vastasi suurelta osin niitä käsityksiä, joita meille oli aikaisemmin muodostunut työelämän kokemusten, aiempien tutkimusten ja aiheeseen liittyvän teorian perusteella. Tutkimuksemme tuo tuoreita ja uusiakin näkökulmia subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen heiltä, jotka sen parissa konkreettisesti ovat.

Parents’ and daycare workers’ aspects of subjective right to daycare

Our thesis is a qualitative research. The process of doing the research began in spring 2010 and continued to spring 2011. The purpose of the research was to survey the aspects of children’s parents and daycare workers about subjective right to daycare. We were interested in examining parents’ and pedagogues’ concrete experiences and point of views regarding subjective right to daycare. We also wanted to examine how the children’s benefit actualizes in subjective right to daycare according to children’s parents and pedagogues. We set two research questions for our thesis: 1. What do parents and daycare workers think about the subjective right to daycare? 2. How does the child’s benefit actualize in subjective right to daycare from the experience of parents and pedagogues? The associate in the research was an anonymous daycare center.

As research methods we used group and theme interviews that were conducted in December 2010. Eight persons participated in the interviews, of whom four were parents and four were daycare workers. Each interview was conducted in groups of two interviewees who came from our associate daycare center. We transcribed and analyzed the interviews.

In the theoretical frame of reference of our thesis subjective right to daycare is examined from the aspect of legislation and child’s benefit as well as child’s early interaction and social development. As sources to the theoretical context we used printed literature, articles and internet sources.

The interview material showed how the subjective right to daycare divides opinions both against and behalf of the subject and that it is a topic that creates discussion and reactions. As we look at the results of our research it seems like the legislation of daycare could be improved. Most of the critic was focused on the subjective right to daycare in the situations where the parents stayed at home. The interview material also showed the differences of aspects between parents and pedagogues considering how the responsibility of raising and educating children is divided between family and daycare.

The results of the research were not very surprising. The material gained from the interviews was rather similar to the impressions that we had based on our experience of working life, previous research and theoretical information about the subject. However, our research brings out also fresh and new aspects to subjective right to daycare from those who concretely deal with it.