Osastonhoitajien arvioita perehdytyksestään sekä ehdotuksia perehdytyksen kehittämiseksi
Seppälä, Anna-Liisa (2019)
Seppälä, Anna-Liisa
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121927547
Tiivistelmä
Perehdytyksen merkitys korostuu yrityskuvan luomisessa ja lisää tyytyväisyyttä ja sitoutumista organisaatioon. Hyvä perehdytys parantaa työnantajan brändiä hyvänä työnantajana. Perehdytettävälle muodostuu yrityksestä mielikuvia omien kokemustensa kautta.
Opinnäytetyön aihe liittyi ”Huslab on vetovoimainen työnantaja”−kärkihankkeen kehittämiskohteisiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Huslabin uusien osastonhoitajien arvioita siitä miten tyytyväisiä he olivat saamaansa perehdytykseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa osastonhoitajien perehdytyksen kehittämiskohteista sekä millä keinoin perehdytystä voitaisiin parantaa.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä kvantitatiivisen tutkimustavan kyselytutkimusta ja sitä täydennettiin avoimella kysymyksellä. Tutkimuksessa arvioitiin toteutunutta perehdytystä tyytyväisyydellä ja tyytymättömyydellä. Määrällistä aineistoa kuvailtiin prosentein ja frekvenssein sekä havainnollistettiin graafisesti. Avoimen kysymyksen antamaa aineistoa analysoitiin sisällönanalyysilla. Määrällisen analyysin ja avoimen kysymyksen laadullisen analyysin perusteella voidaan löytää ne perehdytyksen osa-alueet, jotka tarvitsevat kehittämistä sekä keinot, joilla perehdytystä voidaan kehittää.
Tuloksista nousi esille, että perehdytys vaatii vielä kehittämistä usealla osastonhoitajan työhön liittyvällä osa-alueella. Perehdytys koettiin niukaksi ja aikaa säästäväksi ja perehdytyksen sisältöä ja toteutusta haluttiin kehitettävän monella tavalla. Parannusehdotuksina nousi esille perehdytyksen ajankäytön lisääminen, uuden perehdytysmateriaalin luominen ja uusien perehdytyskeinojen hyödyntäminen.
Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää perehdytyksen kehittämisessä ja kehittämisehdotuksista nousi suoraan useita hyödyllisiä keinoja perehdytyksen parantamiselle.
Opinnäytetyön aihe liittyi ”Huslab on vetovoimainen työnantaja”−kärkihankkeen kehittämiskohteisiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Huslabin uusien osastonhoitajien arvioita siitä miten tyytyväisiä he olivat saamaansa perehdytykseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa osastonhoitajien perehdytyksen kehittämiskohteista sekä millä keinoin perehdytystä voitaisiin parantaa.
Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä kvantitatiivisen tutkimustavan kyselytutkimusta ja sitä täydennettiin avoimella kysymyksellä. Tutkimuksessa arvioitiin toteutunutta perehdytystä tyytyväisyydellä ja tyytymättömyydellä. Määrällistä aineistoa kuvailtiin prosentein ja frekvenssein sekä havainnollistettiin graafisesti. Avoimen kysymyksen antamaa aineistoa analysoitiin sisällönanalyysilla. Määrällisen analyysin ja avoimen kysymyksen laadullisen analyysin perusteella voidaan löytää ne perehdytyksen osa-alueet, jotka tarvitsevat kehittämistä sekä keinot, joilla perehdytystä voidaan kehittää.
Tuloksista nousi esille, että perehdytys vaatii vielä kehittämistä usealla osastonhoitajan työhön liittyvällä osa-alueella. Perehdytys koettiin niukaksi ja aikaa säästäväksi ja perehdytyksen sisältöä ja toteutusta haluttiin kehitettävän monella tavalla. Parannusehdotuksina nousi esille perehdytyksen ajankäytön lisääminen, uuden perehdytysmateriaalin luominen ja uusien perehdytyskeinojen hyödyntäminen.
Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää perehdytyksen kehittämisessä ja kehittämisehdotuksista nousi suoraan useita hyödyllisiä keinoja perehdytyksen parantamiselle.