Kylvötekniikan vaikutus nurmikasvuston kasvilajijakaumaan

Abstract

Suomessa nurmen tuotanto on merkittävässä roolissa maataloussektorissa, sillä suurin osa nautaeläinten ruoasta on nurmea. Nurmia on uudistettava viljelykierron, nurmen satomäärien sekä ruokintalaadun varmistamiseksi. Nurmen perustamiseen on yleisesti ruvettu käyttämään nurmiäkeitä, koska se on monikäyttöinen ja tehokas työsaavutukseltaan. Yleisesti nurmikasvustoissa käytetään seosnurmia ja on havaittu, että esimerkiksi timotei-nurminata seosta perustettaessa nurmiäkeellä, nurmista tulee timoteivaltaisempia kuin seossuhde antaisi olettaa.

Peltokokeella pyrittiin selvittämään nurmiäkeellä perustetun apila-nurminata seosnurmen kasvilajisuhdetta. Peltokoe toteutettiin 1 vuotisena, jossa perustettiin kylvöruudut nurmiäkeellä sekä verrokkiruudut laahavannaskoneella suojaviljaan. Otannan tuloksia tulkittiin kuvioista ja t-testin avulla.

Otannan tuloksissa ilmeni, että apila-nurminata seossuhde nurmiäkeellä perustetuilla koeruuduilla oli tasaisempi kuin seossuhde vannaskylvökoneen koeruuduilla. Vannaskylvökoneella perustetusta nurmesta tuli nurminatavaltaisempi. Saman kylvötekniikan eri koeruutujen välillä oli eroavaisuuksia kummallakin kylvötekniikalla. Koejakson sademäärät olivat vähäisiä ja lisäksi pellon vesitaloudessa oli eroa koeruudukossa. Itäminen myöhästyi ja osa itäneistä oraista kuivui koejaksolla.

Peltokokeiden tuloksista ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä kylvötekniikan vaikutuksesta kasvilajisuhteeseen. Kylvötekniikoilla on erilainen vaikutus kasvuston orastavuuteen, mutta ulkoisilla tekijöillä on äärimmäisissä olosuhteissa aina suurempi vaikutus kasvustoon kuin kylvötekniikalla.

In Finland, grassland production plays an important role in the agricultural sector, as most of the cattle feed is grass. Grasslands must be renewed to ensure crop rotation, high yields and feed quality. It is more common to use grass harrows with seeder to renew grasslands because of their versatility and work efficiency. In general, compound mixtures are used in grasslands, and it has been noticed that, with timothy-fescue mixtures, the grasslands may become more timothy-predominant than the mixture ratio would assume.

The purpose of the field trial was to determine the plant species ratio of clover-fescue mixture established with grass harrow. In the one-year field trial, the plots were made with a grass harrow and the control plots with a drill seeder to the cover crop. The results of the samples were interpreted from graphs and by means of the t-test.

The results of the samples showed that the clover-fescue mixture ratio in the grass harrow plots was more evenly germinated than the mixture ratio in the drill seeder plots. The mixture ratio of the drill seeder grass was more fescue-predominant. There were differences between different plots of the same seeding technique in both seeding techniques. During the field trial, precipitation was low, and there was also differences in the field water management. Germination was delayed and some of the germinated sprouts dried during the field trial period.

The results of the field trials are insufficient for drawing any direct conclusions about the impact of sowing technique. Sowing techniques have various impacts on germination, but external factors in extreme circumstances always have a greater influence on germination than sowing techniques.