Varhaiskasvattajien kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda käytännön tasolla näkyväksi positiivisen pedagogiikan merkitystä varhaiskasvattajille ja sen toteutumista päiväkotiarjessa. Opinnäytetyössä kartoitettiin yhteistyöpäiväkodin kasvattajien osaamista ja ajatuksia positiivisesta pedagogiikasta. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa, jonka avulla yksikön toimintaa voidaan kehittää.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna kyselynä. Kaikki yhteistyöpäiväkodin 13 kasvattajaa vastasivat kyselyyn. Kasvattajien vastauksien analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Saatuja vastauksia vertailtiin analyysirunkoon ja vastausten yhteensopivuutta ja eroja arvioitiin suhteessa positiivisen pedagogiikan teoriaan.

Opinnäytetyön tulosten mukaan kasvattajien näkemyksessä korostui keskittyminen myönteisiin asioihin, kasvattajan ja lapsen väliseen kasvatussuhteeseen sekä lapsen vahvuuksien hyödyntämiseen. Positiivisen pedagogiikan merkitykseksi nostettiin lapsen kokonaisvaltainen oppiminen, positiivinen ilmapiiri, ratkaisukeskeisyys ja työyhteisön hyvinvoinnin tukeminen.

Tutkimustulosten perusteella vaikutti, että Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tuntemus tuo hyvän pohjatiedon myös positiivisen pedagogiikan toteuttamiselle. Kasvattajat hyödyntävät työssään positiivisen pedagogiikan sisältöjä, mutta toiminta ei ollut yhtenäistä. Päiväkoti hyötyisi yhtenäisistä toimintatavoista, jotka yhtenäistäisivät kasvattajien tietoutta ja käytäntöjä. Kasvatusmenetelmänä positiivinen pedagogiikka nähtiin pääasiassa lapsiin kohdistuvana. Yksikön toimintaa voitaisiin kehittää hyödyntämällä positiivisen pedagogiikan näkemyksiä myös päiväkodin ja kodin välisessä yhteistyössä.

Positive pedagogy is rather a novel educational model, and therefore there is little information on how educators view positive pedagogy in early childhood education. The purpose of this study was to examine the meaning of positive pedagogy to the educators and how positive pedagogy is implemented in early childhood education. The aim was to produce information that can be used by the client day-care unit to develop their pedagogical practices.

The study was qualitative in nature. The data were collected through semistructural survey. All 13 educators responded to the survey. Deductive content analysis was used to analyze the survey data.

The results indicated that the educators identify positive pedagogy as a practice that is focused on positive things, pedagogical relation and utilization of a child’s attributes. According to educators, positive pedagogy had implications for increasing the staff’s well-being and creating a positive atmosphere among the day-care unit.

Overall, the study suggests that the day-care unit had a relatively solid foundation to initiate practicing positive pedagogy in a more comprehensive way. The study found that the day-care unit could benefit from standardizing the pedagogical practices.