Varhaiskasvattajien kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta
Nissi, Aino (2020)
Nissi, Aino
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001091166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001091166
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda käytännön tasolla näkyväksi positiivisen pedagogiikan merkitystä varhaiskasvattajille ja sen toteutumista päiväkotiarjessa. Opinnäytetyössä kartoitettiin yhteistyöpäiväkodin kasvattajien osaamista ja ajatuksia positiivisesta pedagogiikasta. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa, jonka avulla yksikön toimintaa voidaan kehittää.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna kyselynä. Kaikki yhteistyöpäiväkodin 13 kasvattajaa vastasivat kyselyyn. Kasvattajien vastauksien analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Saatuja vastauksia vertailtiin analyysirunkoon ja vastausten yhteensopivuutta ja eroja arvioitiin suhteessa positiivisen pedagogiikan teoriaan.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kasvattajien näkemyksessä korostui keskittyminen myönteisiin asioihin, kasvattajan ja lapsen väliseen kasvatussuhteeseen sekä lapsen vahvuuksien hyödyntämiseen. Positiivisen pedagogiikan merkitykseksi nostettiin lapsen kokonaisvaltainen oppiminen, positiivinen ilmapiiri, ratkaisukeskeisyys ja työyhteisön hyvinvoinnin tukeminen.
Tutkimustulosten perusteella vaikutti, että Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tuntemus tuo hyvän pohjatiedon myös positiivisen pedagogiikan toteuttamiselle. Kasvattajat hyödyntävät työssään positiivisen pedagogiikan sisältöjä, mutta toiminta ei ollut yhtenäistä. Päiväkoti hyötyisi yhtenäisistä toimintatavoista, jotka yhtenäistäisivät kasvattajien tietoutta ja käytäntöjä. Kasvatusmenetelmänä positiivinen pedagogiikka nähtiin pääasiassa lapsiin kohdistuvana. Yksikön toimintaa voitaisiin kehittää hyödyntämällä positiivisen pedagogiikan näkemyksiä myös päiväkodin ja kodin välisessä yhteistyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna kyselynä. Kaikki yhteistyöpäiväkodin 13 kasvattajaa vastasivat kyselyyn. Kasvattajien vastauksien analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Saatuja vastauksia vertailtiin analyysirunkoon ja vastausten yhteensopivuutta ja eroja arvioitiin suhteessa positiivisen pedagogiikan teoriaan.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kasvattajien näkemyksessä korostui keskittyminen myönteisiin asioihin, kasvattajan ja lapsen väliseen kasvatussuhteeseen sekä lapsen vahvuuksien hyödyntämiseen. Positiivisen pedagogiikan merkitykseksi nostettiin lapsen kokonaisvaltainen oppiminen, positiivinen ilmapiiri, ratkaisukeskeisyys ja työyhteisön hyvinvoinnin tukeminen.
Tutkimustulosten perusteella vaikutti, että Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tuntemus tuo hyvän pohjatiedon myös positiivisen pedagogiikan toteuttamiselle. Kasvattajat hyödyntävät työssään positiivisen pedagogiikan sisältöjä, mutta toiminta ei ollut yhtenäistä. Päiväkoti hyötyisi yhtenäisistä toimintatavoista, jotka yhtenäistäisivät kasvattajien tietoutta ja käytäntöjä. Kasvatusmenetelmänä positiivinen pedagogiikka nähtiin pääasiassa lapsiin kohdistuvana. Yksikön toimintaa voitaisiin kehittää hyödyntämällä positiivisen pedagogiikan näkemyksiä myös päiväkodin ja kodin välisessä yhteistyössä.