Yksilön urasuuntautuneisuus lähtökohtatekijöiden valossa : Suomalaisten ja suomenruotsalaisten markkinoinnin ja viestinnän alan asiantuntijoiden taustoja ja lähtökohtia
Keränen, Jenny (2011)
Keränen, Jenny
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103103038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103103038
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa mainos-, viestintä-, media-, digi -, promootio-, sponsorointi-, tapahtumamarkkinointi-, markkinatutkimus- ja markkinoinnin konsultointi toimistoissa työskentelevien markkinoinnin ja viestinnän alan asiantuntijoiden lähtökohtatekijöitä. Perimmäisenä tarkoituksena oli analysoida henkilöiden taustoja ja urasuuntautuneisuutta niin, että näistä tekijöistä oli mahdollista löytää yhteneviä tuloksia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tuoda uusia näkökulmia ja analyyseja markkinoinnin ja viestinnän alan asiantuntijayhteisöille alansa henkilöistä sekä luoda eri työnantajatahojen rekrytointipäätöksiin tutkimuksellista lisäarvoa. Uraansa suunnitteleva ja alan koulutukseen hakeva voi saada tutkimuksesta myös päätöstään tukevaa informaatiota pohtiessaan omia uramahdollisuuksiaan ja sopivuuttaan alalle.
Teoreettisena viitekehyksenä toimi yksilön elämänkulkuun, koulutukseen, ammatinvalintaan ja työurien tutkimukseen kohdistuva kirjallisuus. Tutkimusmenetelmä edusti kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella sähköpostitse vuoden 2010 syksyllä. Saadut tulokset analysoitiin graafisin kuvaajin, taulukoiden ja tekstein käyttäen SPSS Statistics taulukointi- ja raportointiohjelmaa. Vastauksia saatiin yhteensä 79.
Tutkimustulosten perusteella markkinoinnin ja viestinnän alan asiantuntijoiden lähtökohdissa, taustoissa ja intresseissä on huomattavia yhtäläisyyksiä. Henkilöiden persoonallisuuden piirteet, motiivit ja arvot ovat toisiaan vastaavia, kuten myös asenteet koulutusta ja urakehitystä kohtaan. Tulosten valossa henkilöillä on myös runsaasti työssä tarvittavaa tärkeää luovaa pääomaa.
Johtopäätöksenä tulokset olivat todistus siitä, että ihmiset valitsevat työympäristönsä vahvasti persoonallisuuden piirteidensä mukaan. Ja vaikka alan valinta ei olisi aluksi erityisen tietoinen teko, ovat alalle jääneet samanlaisia persoonia omaavia henkilöitä. Tuloksena voidaan todeta, että koulutus, elämänkokemus ja työvuodet suodattavat ihmisiä, jolloin alalle jäljelle jää joukko henkilöitä, joilla on todellisesti keskenään samoja intressejä ja taustoja.
Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tuoda uusia näkökulmia ja analyyseja markkinoinnin ja viestinnän alan asiantuntijayhteisöille alansa henkilöistä sekä luoda eri työnantajatahojen rekrytointipäätöksiin tutkimuksellista lisäarvoa. Uraansa suunnitteleva ja alan koulutukseen hakeva voi saada tutkimuksesta myös päätöstään tukevaa informaatiota pohtiessaan omia uramahdollisuuksiaan ja sopivuuttaan alalle.
Teoreettisena viitekehyksenä toimi yksilön elämänkulkuun, koulutukseen, ammatinvalintaan ja työurien tutkimukseen kohdistuva kirjallisuus. Tutkimusmenetelmä edusti kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella sähköpostitse vuoden 2010 syksyllä. Saadut tulokset analysoitiin graafisin kuvaajin, taulukoiden ja tekstein käyttäen SPSS Statistics taulukointi- ja raportointiohjelmaa. Vastauksia saatiin yhteensä 79.
Tutkimustulosten perusteella markkinoinnin ja viestinnän alan asiantuntijoiden lähtökohdissa, taustoissa ja intresseissä on huomattavia yhtäläisyyksiä. Henkilöiden persoonallisuuden piirteet, motiivit ja arvot ovat toisiaan vastaavia, kuten myös asenteet koulutusta ja urakehitystä kohtaan. Tulosten valossa henkilöillä on myös runsaasti työssä tarvittavaa tärkeää luovaa pääomaa.
Johtopäätöksenä tulokset olivat todistus siitä, että ihmiset valitsevat työympäristönsä vahvasti persoonallisuuden piirteidensä mukaan. Ja vaikka alan valinta ei olisi aluksi erityisen tietoinen teko, ovat alalle jääneet samanlaisia persoonia omaavia henkilöitä. Tuloksena voidaan todeta, että koulutus, elämänkokemus ja työvuodet suodattavat ihmisiä, jolloin alalle jäljelle jää joukko henkilöitä, joilla on todellisesti keskenään samoja intressejä ja taustoja.