Tulosperusteisuus kotihoidon palveluiden hankintamallina
Pistokoski, Meri (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001241555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001241555
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten tulosperusteisuutta sovelletaan käytännössä kahden julkisen organisaation kehittämishankkeessa luodussa ikääntyneiden kotihoidon palveluiden tulosperusteisessa hankintamallissa. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata, miten hankintamallissa mitataan palvelun vaikuttavuutta ja miten mallissa kannustetaan palveluntuottajia vaikuttavuuteen liittyvien tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin julkiselle yhteishankintayksikölle, osana kehittämishanketta. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten suoriteperusteisen hankkimisen sijaan ikääntyneiden kotihoidon palveluiden hankinnassa voitaisiin soveltaa tulosperusteisuutta sekä lisätä hankintayksiköiden tietämystä sote-palveluiden vaikuttavuuden edistämisestä tulosperusteisuuden avulla.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineistona käytettiin ikääntyneiden kotihoidon palveluiden tulosperusteista hankintamallia, joka koostuu kahdesta hankinta-asiakirjasta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimuksessa aineistoa peilattiin hankintalainsäädäntöön sekä hankintoja ja kotihoidon palvelua ympäröivien käsitteiden teoriaan.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tulosperusteista hankintaa voidaan käytännössä hyödyntää kotihoidon palvelun vaikuttavuuden edistämiseksi tulosperusteisen hankintamallin avulla. Tulokset osoittavat myös, että kotihoidon palvelun vaikuttavuutta voidaan mitata asiakkaan toimintakykyä kuvaavan kotihoidon RAI-arvioinnin avulla sekä asiakkaan saaman hoidon laadun kokemusta kuvaavan ASLA-kyselyn avulla. Lisäksi tulokset osoittavat, että palveluntuottajia voidaan kannustaa tuottamaan vaikuttavia kotihoidon palveluita tulospalkkiojärjestelmällä, jossa palveluntuottajan saavuttamia tuloksia seurataan edellä mainittujen vaikuttavuusindikaattorien avulla ja jossa tulosten perusteella maksetaan vuosilaskutukseen ja muiden palveluntuottajien tuloksiin sidottu rahallinen palkkio. Mallissa määritellään vaikuttavuuden mittaamisen ehdot ja vaiheet sekä tulospalkkiojärjestelmään liittyvät keskeisimmät toimet, roolit ja tehtävät.
Opinnäytetyön tulosten avulla hankintayksiköillä on mahdollisuus hyödyntää tulosperusteisuutta käytännössä, kun kotihoidon palveluiden vaikuttavuutta halutaan edistää tulosperusteisen hankinnan avulla.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineistona käytettiin ikääntyneiden kotihoidon palveluiden tulosperusteista hankintamallia, joka koostuu kahdesta hankinta-asiakirjasta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimuksessa aineistoa peilattiin hankintalainsäädäntöön sekä hankintoja ja kotihoidon palvelua ympäröivien käsitteiden teoriaan.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tulosperusteista hankintaa voidaan käytännössä hyödyntää kotihoidon palvelun vaikuttavuuden edistämiseksi tulosperusteisen hankintamallin avulla. Tulokset osoittavat myös, että kotihoidon palvelun vaikuttavuutta voidaan mitata asiakkaan toimintakykyä kuvaavan kotihoidon RAI-arvioinnin avulla sekä asiakkaan saaman hoidon laadun kokemusta kuvaavan ASLA-kyselyn avulla. Lisäksi tulokset osoittavat, että palveluntuottajia voidaan kannustaa tuottamaan vaikuttavia kotihoidon palveluita tulospalkkiojärjestelmällä, jossa palveluntuottajan saavuttamia tuloksia seurataan edellä mainittujen vaikuttavuusindikaattorien avulla ja jossa tulosten perusteella maksetaan vuosilaskutukseen ja muiden palveluntuottajien tuloksiin sidottu rahallinen palkkio. Mallissa määritellään vaikuttavuuden mittaamisen ehdot ja vaiheet sekä tulospalkkiojärjestelmään liittyvät keskeisimmät toimet, roolit ja tehtävät.
Opinnäytetyön tulosten avulla hankintayksiköillä on mahdollisuus hyödyntää tulosperusteisuutta käytännössä, kun kotihoidon palveluiden vaikuttavuutta halutaan edistää tulosperusteisen hankinnan avulla.