Hoitohenkilöstön hoitoelvytyksen teoriatietojen osaaminen päivystyksessä
Liukonen, Heidi; Rautiainen, Lottamaria (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001261589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001261589
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata päivystyksen hoitohenkilökunnan teoreettista osaamista aikuisen hoitoelvytyksestä. Hoitoelvytyksen teoria jaettiin kolmeen eri osa-alueeseen; hengityksen turvaaminen, verenkierron turvaaminen sekä lääkehoito hoitoelvytyksessä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa testiin osallistujalle, sekä päivystyksen johdolle henkilöstön hoitoelvytyksen teoreettisesta osaamisesta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli hoitohenkilökunta (n=25), johon kuului sairaanhoitajia sekä lääkintävahtimestareita.
Tutkimusmenetelmänä oli kvantitaviivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin tietotestillä, jossa oli 48 monivalinta kysymystä ja yksi avoin kysymys. Testi pohjautui Jari Säämäsen väitöskirjatyössään laatimaan mittariin. Kyselylomake tehtiin sähköiseen muotoon E-lomakkeelle, joka lähettiin sähköpostilla hoitohenkilökunnalle. Kyselyn tulokset analysoitiin käyttämällä Tixel- ohjelmaa. Tulokset esitettiin prosentteina ja frekvensseinä. Avoin kysymys analysoitiin sisällön erittelyllä.
Testin alussa oli neljä taustatietokysymystä, sekä 48 kysymystä liittyen hengityksen ja verenkierron turvaamiseen ja lääkehoitoon hoitoelvytyksessä. Lisäksi oli yksi avoin kysymys, jossa testattavat saivat kirjoittaa vapaasti lisäkoulutustarpeista. Yli puolet vastaajista (56%) koki hoitoelvytystaitojensa olevan kohtalaiset. Teoriatieto-osuuden vastauksissa löytyi puutteita liittyen hoitoelvytyksen teoriatietoihin. Testit pisteytettiin ja hajonta pisteissä vaihteli 26-40/48 pisteen välillä. Testin eri osa-alueiden välillä ei ilmennyt selkeitä eroja teoriatietojen osaamisessa. Avoimessa kysymyksessä osa vastaajista nosti esille myös lisäkouluttautumisen tarpeen muun muassa hoitoelvytyksen lääkehoitoon liittyen. Työn tilaaja voi tietotestin tuloksia hyödyntäen arvioida lisäkoulutusten tarvetta. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla esimerkiksi hoitoelvytyskoulutus, johon liittyy alku- ja loppumittaus. Ennen koulutusta teoriatiedot mitattaisiin tietotestin avulla ja testi toistettaisiin koulutuksen jälkeen. Tulosten avulla voitaisiin arvioida koulutuksen hyötyä
Tutkimusmenetelmänä oli kvantitaviivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin tietotestillä, jossa oli 48 monivalinta kysymystä ja yksi avoin kysymys. Testi pohjautui Jari Säämäsen väitöskirjatyössään laatimaan mittariin. Kyselylomake tehtiin sähköiseen muotoon E-lomakkeelle, joka lähettiin sähköpostilla hoitohenkilökunnalle. Kyselyn tulokset analysoitiin käyttämällä Tixel- ohjelmaa. Tulokset esitettiin prosentteina ja frekvensseinä. Avoin kysymys analysoitiin sisällön erittelyllä.
Testin alussa oli neljä taustatietokysymystä, sekä 48 kysymystä liittyen hengityksen ja verenkierron turvaamiseen ja lääkehoitoon hoitoelvytyksessä. Lisäksi oli yksi avoin kysymys, jossa testattavat saivat kirjoittaa vapaasti lisäkoulutustarpeista. Yli puolet vastaajista (56%) koki hoitoelvytystaitojensa olevan kohtalaiset. Teoriatieto-osuuden vastauksissa löytyi puutteita liittyen hoitoelvytyksen teoriatietoihin. Testit pisteytettiin ja hajonta pisteissä vaihteli 26-40/48 pisteen välillä. Testin eri osa-alueiden välillä ei ilmennyt selkeitä eroja teoriatietojen osaamisessa. Avoimessa kysymyksessä osa vastaajista nosti esille myös lisäkouluttautumisen tarpeen muun muassa hoitoelvytyksen lääkehoitoon liittyen. Työn tilaaja voi tietotestin tuloksia hyödyntäen arvioida lisäkoulutusten tarvetta. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla esimerkiksi hoitoelvytyskoulutus, johon liittyy alku- ja loppumittaus. Ennen koulutusta teoriatiedot mitattaisiin tietotestin avulla ja testi toistettaisiin koulutuksen jälkeen. Tulosten avulla voitaisiin arvioida koulutuksen hyötyä