Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutuksen kehittäminen Centria-ammattikorkeakoulun avoimella monimuotokampuksella Ylivieskassa
Saaranen, Kari (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001291783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202001291783
Tiivistelmä
Päiväopetus Ylivieskan kampuksella päätettiin lopettaa ja siirtyä kokonaan monimuoto- koulutukseen vuodesta 2018 alkaen. Megatrendit, kuten digitalisaatio ja väestön vanheneminen muuttavat niin koulutus-
tarpeita kuin työelämän osaamisvaatimuksia. Myös pian muuttuva ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vaikuttaa opetuksen toteuttamiseen Centrian uuden strategian ohella.
Opettajuus käsitteenä on muuttumassa edellisten mukana ja vanhat toimintamallit eivät ole enää kaikin osin käyttökelpoisia tai kannattavia. Henkilöstön mahdollinen eläköityminen ja tihentyneen sisäänoton mukana lisääntynyt toteutus- ja opiskelijamäärä edellyttävät toiminnan tehostamista ja mahdollisesti rekrytointia.
Työssä pyrittiin tarkastelemaan toiminnan olosuhteiden kehitystä monesta eri näkökulmasta ja löytämään olennaisia ja helposti implementoitavia toimenpiteitä sähkö- ja automaatiotekniikan monimuotokoulutuksen
kehittämiseksi niin opiskelijapalautteiden ja henkilöstöhaastattelujen avulla, kuin myös aiempien tutkimusten ja selvitysten sekä uusien tutkimusten avulla ja peilaamalla näitä näkymiin tulevaisuuden opetuksesta ja työelämästä. Monimuotototeutuksien ja toimintatapojen yhtenäistäminen vaikuttivat työn alussa tärkeiltä kehittämis- ja tutkimuskohteilta. Työtä ohjasi useampi tutkimuskysymys ja vaihtoehtoisia lähestymis- tapoja oli lukuisia.
Lähestymistavaksi valikoitui lopulta kartoituksenomainen tutkimus useammasta kulmasta.
Tutkimustyön edetessä perehdyttiin useisiin eri aihealueisiin pedagogisista menetelmistä strategian implementointiin ja mittaamiseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen sekä työaikasuunnitteluun. Työtä varten tehtiin haastatteluja ja kyselyitä ja hyödynnettiin olemassa olevia tietoja, kuten opiskelijapalautteita. Näiden tietojen pohjalta etsittiin tärkeimpiä kehittämiskohteita sekä sovelluskelpoisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja toteutukseen.
Joitakin toimenpiteitä tehtiin lähes välittömästi asioiden noustessa tutkimuksen edetessä ja monia muita toimenpiteitä on jo suunnitteilla. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi osoittautuivat opintokokonaisuuksien toteutuksien suunnittelu yhteisvastuullisesti yhteisopettajuuden avulla, työaikasuunnittelun kehittäminen, itsenäisen opiskelun mahdollistaminen nykyistä paremmin sekä yksilöllisempiin opetusmenetelmiin siirtyminen, henkilöstön yksilöllisen osaamisen tehokkaamman hyödyntämisen ja kohdentamisen ohella.
tarpeita kuin työelämän osaamisvaatimuksia. Myös pian muuttuva ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vaikuttaa opetuksen toteuttamiseen Centrian uuden strategian ohella.
Opettajuus käsitteenä on muuttumassa edellisten mukana ja vanhat toimintamallit eivät ole enää kaikin osin käyttökelpoisia tai kannattavia. Henkilöstön mahdollinen eläköityminen ja tihentyneen sisäänoton mukana lisääntynyt toteutus- ja opiskelijamäärä edellyttävät toiminnan tehostamista ja mahdollisesti rekrytointia.
Työssä pyrittiin tarkastelemaan toiminnan olosuhteiden kehitystä monesta eri näkökulmasta ja löytämään olennaisia ja helposti implementoitavia toimenpiteitä sähkö- ja automaatiotekniikan monimuotokoulutuksen
kehittämiseksi niin opiskelijapalautteiden ja henkilöstöhaastattelujen avulla, kuin myös aiempien tutkimusten ja selvitysten sekä uusien tutkimusten avulla ja peilaamalla näitä näkymiin tulevaisuuden opetuksesta ja työelämästä. Monimuotototeutuksien ja toimintatapojen yhtenäistäminen vaikuttivat työn alussa tärkeiltä kehittämis- ja tutkimuskohteilta. Työtä ohjasi useampi tutkimuskysymys ja vaihtoehtoisia lähestymis- tapoja oli lukuisia.
Lähestymistavaksi valikoitui lopulta kartoituksenomainen tutkimus useammasta kulmasta.
Tutkimustyön edetessä perehdyttiin useisiin eri aihealueisiin pedagogisista menetelmistä strategian implementointiin ja mittaamiseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen sekä työaikasuunnitteluun. Työtä varten tehtiin haastatteluja ja kyselyitä ja hyödynnettiin olemassa olevia tietoja, kuten opiskelijapalautteita. Näiden tietojen pohjalta etsittiin tärkeimpiä kehittämiskohteita sekä sovelluskelpoisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja toteutukseen.
Joitakin toimenpiteitä tehtiin lähes välittömästi asioiden noustessa tutkimuksen edetessä ja monia muita toimenpiteitä on jo suunnitteilla. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi osoittautuivat opintokokonaisuuksien toteutuksien suunnittelu yhteisvastuullisesti yhteisopettajuuden avulla, työaikasuunnittelun kehittäminen, itsenäisen opiskelun mahdollistaminen nykyistä paremmin sekä yksilöllisempiin opetusmenetelmiin siirtyminen, henkilöstön yksilöllisen osaamisen tehokkaamman hyödyntämisen ja kohdentamisen ohella.