Passiiviset kuituverkkoratkaisut
Helander, Niklas (2011)
Helander, Niklas
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104295355
Tiivistelmä
Passiivinen kuituverkko koostuu kahdesta pääosasta. OLT eli Optical Line Terminal on
verrattavissa kytkimeen aktiivisessa verkossa. OLT hoitaa kommunikoinnin asiakkaan
päätelaitteen kanssa ja ulospäin esimerkiksi operaattorin metroverkkoon. OLT:llä pystytään
määrittämään asetukset erikseen, jokaiselle asiakkaan päätelaitteelle. ONU eli Optical Network Unit on asiakkaan päätelaite, joka asennetaan ADSL-modeemin tavoin asiakkaan talouteen. OLT:stä lähtevä signaali jaetaan käyttäen optisia jaoittimia tai suodattimia, jopa 64 ONU:lle yhden runkokuidun avulla. Aikajakoisessa järjestelmässä myös siirtokapasiteetti jakautuu,
jokaista haaraa kohden. Tästä syystä suositeltava jakosuhde on kuitenkin yleensä 32, jotta
siirtokapasiteetti yhtä tilaajaa kohden pysyisi hyvänä. Lisäksi pienemmällä jakosuhteella
päästään vastaavasti kauemmas. 32-jakosuhteella päästään yleensä noin 20 km ja 64-
jakosuhteella vastaavasti 10 km asti. PON-tekniikoita toteutetaan kahdella eri perusperjaatteella, aikajakoisesti tai taajuusjakoisesti.
Yleisimpiin aikajakoisiin tekniikoihin kuuluvat EPON ja GPON, joita myös parannellaan
kokoajan. Uusin GPON-standardi on 10GPON, joka yltää 10 Gbit/s downstream nopeuteen yhtä
haaraa kohden. Taajuusjakoisen tekniikan standardointi on vielä käynnissä, mutta saatavilla on
jo useita toimivia ratkaisuja. Taajuusjakoisessa järjestelmässä, jokaisella tilaajalla on
mahdollisuus esimerkiksi 1 Gbit/s nopeuteen, toisista tilaajista riippumatta. Taajuusjakoisen
järjestelmän haittapuolena on ainakin toistaiseksi sen korkea hinta.
Passiivisen verkon rakentaminen tuli laskelmien mukaan aktiivista verkkoa noin 30 %
halvemmaksi. Aluekeskittimen rakentamisen ja käytön osalta syntyy huomattavin säästö. Itse
verkon rakentaminen tulee myös halvemmaksi, mikäli on mahdollista sijoittaa passiiviset
aluekeskittimet lähemmäs asiakasta. Silloin saadaan syöttö- ja tilaajakaapelit lyhyemmäksi ja
kustannukset pienenevät. Aktiivilaitteiden hyvänä puolena on pienet aloituskustannukset, mikäli
asiakkaita on aluksi vain muutamia.
verrattavissa kytkimeen aktiivisessa verkossa. OLT hoitaa kommunikoinnin asiakkaan
päätelaitteen kanssa ja ulospäin esimerkiksi operaattorin metroverkkoon. OLT:llä pystytään
määrittämään asetukset erikseen, jokaiselle asiakkaan päätelaitteelle. ONU eli Optical Network Unit on asiakkaan päätelaite, joka asennetaan ADSL-modeemin tavoin asiakkaan talouteen. OLT:stä lähtevä signaali jaetaan käyttäen optisia jaoittimia tai suodattimia, jopa 64 ONU:lle yhden runkokuidun avulla. Aikajakoisessa järjestelmässä myös siirtokapasiteetti jakautuu,
jokaista haaraa kohden. Tästä syystä suositeltava jakosuhde on kuitenkin yleensä 32, jotta
siirtokapasiteetti yhtä tilaajaa kohden pysyisi hyvänä. Lisäksi pienemmällä jakosuhteella
päästään vastaavasti kauemmas. 32-jakosuhteella päästään yleensä noin 20 km ja 64-
jakosuhteella vastaavasti 10 km asti. PON-tekniikoita toteutetaan kahdella eri perusperjaatteella, aikajakoisesti tai taajuusjakoisesti.
Yleisimpiin aikajakoisiin tekniikoihin kuuluvat EPON ja GPON, joita myös parannellaan
kokoajan. Uusin GPON-standardi on 10GPON, joka yltää 10 Gbit/s downstream nopeuteen yhtä
haaraa kohden. Taajuusjakoisen tekniikan standardointi on vielä käynnissä, mutta saatavilla on
jo useita toimivia ratkaisuja. Taajuusjakoisessa järjestelmässä, jokaisella tilaajalla on
mahdollisuus esimerkiksi 1 Gbit/s nopeuteen, toisista tilaajista riippumatta. Taajuusjakoisen
järjestelmän haittapuolena on ainakin toistaiseksi sen korkea hinta.
Passiivisen verkon rakentaminen tuli laskelmien mukaan aktiivista verkkoa noin 30 %
halvemmaksi. Aluekeskittimen rakentamisen ja käytön osalta syntyy huomattavin säästö. Itse
verkon rakentaminen tulee myös halvemmaksi, mikäli on mahdollista sijoittaa passiiviset
aluekeskittimet lähemmäs asiakasta. Silloin saadaan syöttö- ja tilaajakaapelit lyhyemmäksi ja
kustannukset pienenevät. Aktiivilaitteiden hyvänä puolena on pienet aloituskustannukset, mikäli
asiakkaita on aluksi vain muutamia.