Työyhteisön eettinen toiminta : Sosiaalinen pääoma työyhteisön voimavaraksi

Abstract

Tämä opinnäytetyö on jatkotutkimus sairaanhoitopiirin vuoden 2009 työolobarometri-mittaukselle. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää erään Etelä-Suomessa sijaitsevan sairaalan, sisätautien- ja keuhkosairauksien vuodeosaston henkilöstön välistä vuorovaikutusta ja työilmapiiriä sekä millainen arvopohja työyhteisön toimintaa ohjaa.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat työyksikössä työskentelevät hoitajat, lääkärit ja esimiehet. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, aineisto kerättiin kyselylomakkeella syys-lokakuun vaihteessa 2010. Kyselyyn vastasi neljäkymmentäviisi henkilöä. Vastausprosentti oli n. kuusikymmentä prosenttia. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla ja avoimet kysymykset aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen tulosten perusteella henkilöstön keskinäisessä arvostuksessa, palautekulttuurissa, tiedonkulussa, palaverikäytännöissä ilmeni kehitettävää. Työyhteisössä tehtävä- ja vastuunjako sekä toimintaperiaatteet olivat jokseenkin epäselviä. Vaikuttamismahdollisuudet työhön olivat melko vähäiset. Tyytyväisyys työnjakoon sekä kouluttautumismahdollisuudet jakoivat mielipiteitä ammattikohtaisesti. Sairaanhoitajat olivat melko tyytymättömiä ammattikohtaiseen työnjakoon ja lääkärien kouluttautumismahdollisuudet olivat selkeästi paremmat kuin hoitajien. Työnteko koettiin merkitykselliseksi, innostavaksi sekä oma tieto- ja taitotaso riittäväksi työtehtävien hoitamiseen. Potilaan hoitoon ja seurantaa ei ollut käytettävissä riittävästi välineitä ja laitteita sekä tietoteknisiä laitteita oli käytettävissä liian vähän. Kohtuuton työmäärä koettiin työssä sekä henkisesti - että fyysisesti raskaimmaksi. Lisäksi merkittävä kuormitustekijä työssä oli työn organisointiin sujumattomuus. Itsensä johtamisen taidot arviointiin hyviksi. Työyhteisön kollegiaalisuuden ja eettisen toiminnan kehittämiseksi työyhteisöltä tuli runsaasti ja monipuolisesti ajatuksia, joka kertoo työyhteisön merkittävästä kehittämisen tarpeesta.

Tulosten perusteella laadittiin kehittämissuunnitelma työhyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman lisäämiseksi. Suunnitelmassa ehdotetaan työhyvinvointi työryhmän perustamista, työhyvinvoinnin systemaattiseksi edistämiseksi ja arvokeskustelun käynnistämistä työyhteisössä, arvojen ja yhteisten periaatteiden jalkauttamiseksi. Yhteisten pelisääntöjen laatiminen työyhteisössä olisi keskeinen tekijä eettisen toiminnan kehittämiseksi. Toiminnan kehittäminen edellyttää uusien toimintamallien- ja käytäntöjen kehittämistä. Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan seurantatutkimusta työhyvinvoinnin edistämiseksi aloitettujen toimenpiteiden onnistumisen arvioimiseksi sekä tutkimusta eettisen toiminnan toteutumisesta potilastyössä, toiminnan laadun arvioimiseksi.

This thesis is a further research for the working condition barometer measured 2009. The purpose of this thesis was to clarify the interaction between the staff, the atmosphere and the values that guide the function in an internal medicine and pulmonary disease ward in a hospital in Southern Finland.

The target group of the study was the nurses, doctors and superiors working at the ward. The research was conducted as a case study. The data was collected by a questionnaire in September-October 2010. The questionnaire was completed by 45 people. The response rate was approximately 60 per cent. The structured questions were analyzed using SPSS statistical analysis program and the open questions using content analysis.

The results of the study show there is room for improvement in the mutual respect, the feedback culture, communication and the meeting practices among colleagues. The division of duties and responsibilities as well as principles of actions was somewhat unclear. The opportunities to influence ones work were scarce. Satisfaction toward division of tasks and opportunities for education differed among professions. Nurses were fairly discontented with the jobspecific division of tasks and the opportunities for education were clearly better for doctors compared to nurses. Work itself was considered to be meaningful, inspirational and personal know how was seen to be sufficient to perform duties sufficiently. There weren’t enough equipment to monitor and care for patients and there were not enough computers in use. Excessive work load was seen to be both mentally and physically the hardest to cope with. Furthermore the lack of fluency in organizing the work was seen to add to the work load. Self management skills were seen to be good. The work community introduced wideranging ideas to develop collegial and ethical behaviour. This indicates a significant need for development in the work community.

Based on the results a strategy was planned to increase wellbeing and social capital. The strategy suggests forming of a team to systematically promote wellbeing and to launch value based discussion in the work community in order to put shred values and principles to practice. Setting common rules would be essential for developing the ethical function in the work community. Development of function requires the development of new practices. A follow up research should be conducted to evaluate the success of the strategies put together in order to improve wellbeing. Furthermore a study on ethical behavior in patient work should be conducted in order to evaluate the quality of care.