Tahdon asia : The Volitional Questionnaire -arviointimenetelmän käyttöönottokokemuksia Kanta-Hämeen keskussairaalan nuorisopsykiatrian toimintaterapiassa
Pesonen, Mirjami; Virtanen, Laura (2009)
Pesonen, Mirjami
Virtanen, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905112637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905112637
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Kanta-Hämeen keskussairaalan nuorisopsykiatrian toimintaterapeuttien kanssa. Opinnäytetyön aiheena oli VQ -arviointimenetelmän käyttöönottoprosessin tarkastelu arviointiryhmässä. Opinnäytetyömme tarkoitus oli vastata toimintaterapeuttien käytännön työstä nousevaan tarpeeseen ja selvittää, miten VQ soveltuu heidän käyttöönsä nuoren tahdon arvioinnissa sekä miten VQ:n avulla saatavaa tietoa voidaan hyödyntää asiakastyössä. Koekäyttöä varten raakasuomensimme VQ:n käsikirjan ja sen arviointilomakkeet työelämäyhteistyökumppaniemme käyttöön. Selvitimme myös,miten uuden arviointimenetelmän käyttöönottoprosessi eteni ja kuinka raakasuomennoksen olemassaolo vaikutti käyttöönottoprosessiin.
Tutkimusaineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2009 kyselylomakkeen ja toimintaterapeuttien haastattelun avulla. Kyselylomakkeen avulla selvitimme VQ -arviointimenetelmän soveltuvuutta ja hyödynnettävyyttä arviointiryhmässä. Pelkistimme ja ryhmittelimme kyselylomakkeen avoimet laadulliset vastaukset. Ryhmistä muodostimme alaluokkia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiimme. Haastattelun avulla selvitimme käyttöönottoprosessiin liittyviä tekijöitä. Pyysimme lisäksi asiantuntijoilta palautetta tekemästämme raakasuomennoksesta. Sekä haastattelun vastaukset että asiantuntijapalaute kirjattiin opinnäytetyöhön kommentteina. Kyselylomakkeen aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja kommenttien pohjalta kirjoitimme opinnäytetyömme johtopäätökset.
Johtopäätösten mukaan VQ:n avulla saatavaa tietoa nuoren tahdosta voi hyödyntää lausunnon kirjoittamisessa, perhetyöhössä, moniammatillisessa yhteistyöhössä, terapian tavoitteiden asettelussa sekä nuoren hoidon suunnittelussa ja hoitoon sitouttamisessa. VQ:n käyttäminen arviointiryhmässä oli kuitenkin haasteellista havainnoinnin ja toiminnan mahdollistamisen yhdistämisen vaikeuksien vuoksi. Raakasuomennos puolestaan mahdollisti arviointimenetelmän käyttöönoton, mutta sen keskeneräisyys vaikeutti sisällön ymmärtämistä erityisesti pisteytyksen osalta. VQ -arviointimenetelmän käyttöönotto kokonaisuudessaan osoittautui vaativaksi prosessiksi, johon vaikuttivat rajalliset aikaresurssit, puutteellinen suunnittelu ja sitä kautta perehdyttämisprosessiin sitoutumisen ongelmat.
Johtopäätösten perusteella VQ soveltuu työelämäyhteistyökumppaniemme käyttöön, koska se antaa hyödynnettävää tietoa nuoren tahdosta. VQ -arviointimenetelmän käytettävyyttä lisäisi virallinen suomenkielinen käännös. Uuden menetelmän onnistunut käyttöönotto vaatii selkeää suunnitelmallisuutta sekä perehdyttäjän ja perehdytettävien sitoutunutta ja pitkäjänteistä yhteistyötä.
Tutkimusaineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2009 kyselylomakkeen ja toimintaterapeuttien haastattelun avulla. Kyselylomakkeen avulla selvitimme VQ -arviointimenetelmän soveltuvuutta ja hyödynnettävyyttä arviointiryhmässä. Pelkistimme ja ryhmittelimme kyselylomakkeen avoimet laadulliset vastaukset. Ryhmistä muodostimme alaluokkia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiimme. Haastattelun avulla selvitimme käyttöönottoprosessiin liittyviä tekijöitä. Pyysimme lisäksi asiantuntijoilta palautetta tekemästämme raakasuomennoksesta. Sekä haastattelun vastaukset että asiantuntijapalaute kirjattiin opinnäytetyöhön kommentteina. Kyselylomakkeen aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja kommenttien pohjalta kirjoitimme opinnäytetyömme johtopäätökset.
Johtopäätösten mukaan VQ:n avulla saatavaa tietoa nuoren tahdosta voi hyödyntää lausunnon kirjoittamisessa, perhetyöhössä, moniammatillisessa yhteistyöhössä, terapian tavoitteiden asettelussa sekä nuoren hoidon suunnittelussa ja hoitoon sitouttamisessa. VQ:n käyttäminen arviointiryhmässä oli kuitenkin haasteellista havainnoinnin ja toiminnan mahdollistamisen yhdistämisen vaikeuksien vuoksi. Raakasuomennos puolestaan mahdollisti arviointimenetelmän käyttöönoton, mutta sen keskeneräisyys vaikeutti sisällön ymmärtämistä erityisesti pisteytyksen osalta. VQ -arviointimenetelmän käyttöönotto kokonaisuudessaan osoittautui vaativaksi prosessiksi, johon vaikuttivat rajalliset aikaresurssit, puutteellinen suunnittelu ja sitä kautta perehdyttämisprosessiin sitoutumisen ongelmat.
Johtopäätösten perusteella VQ soveltuu työelämäyhteistyökumppaniemme käyttöön, koska se antaa hyödynnettävää tietoa nuoren tahdosta. VQ -arviointimenetelmän käytettävyyttä lisäisi virallinen suomenkielinen käännös. Uuden menetelmän onnistunut käyttöönotto vaatii selkeää suunnitelmallisuutta sekä perehdyttäjän ja perehdytettävien sitoutunutta ja pitkäjänteistä yhteistyötä.