PEREHDYTTÄMISEN TARPEELLISUUS : Produktiona: perehdyttämisopas Lahden seurakuntayhtymän vammaistyön käytännöistä

Abstract

TIIVISTELMÄ

Sihvola-Judén, Varpu. Perehdyttämisen tarpeellisuus. Produktiona: Perehdyttämisopas Lahden seurakuntayhtymän vammaistyön käytännöistä. Diak Etelä, Järvenpää, kevät 2011, 131 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi, (AMK).

Toiminnallisen opinnäytetyöni tavoite oli osoittaa, että perehdyttäminen on tarpeellinen osa uuteen työhön ryhtyessä. Produktiona työssä oli perehdyttämisopas Lahden seurakuntayhtymän vammaistyön käytännöistä. Produktion tarkoitus oli tuottaa käytännönläheinen perehdyttämisopas vammaistyölle kattaen eri vammaistyön toimialat seurakuntayhtymässä. Perehdyttämisoppaaseen koottiin ohjelmarunkoja ja toimintaohjeita erilaisista toimintahetkistä. Näiden ohjeiden avulla sijaisen tai opiskelijan olisi helpompi mennä ryhmään ja toimia siellä. Lisäksi oppaassa on vuosikello kullekin vammaistyön toimialalle. Vuosikello kertoo, mitä kussakin kuukaudessa on tärkeä tehdä. Tämä auttaa jäsentämään kokonaiskuvaa työstä, joka perehdyttämisessä yleisestikin on tärkein päämäärä. Vuorovaikutus työtä aiemmin tehneen työntekijän kanssa on myös tarpeellista ja toivottavaa.

Teoriaosuuteni käsitteli perehdyttämistä ja etenkin työtekijälähtöistä perehdyttämistä. Perehdyttäminen lisää työhyvinvointia ja siksi käsittelin aihetta kattavasti. Työhyvin-vointia parannetaan työssä oppimisen tukemisella ja esimiestuella.

Vammaisuus ja kirkon näkökulma vammaisuuteen olivat keskeisiä aiheita työni produktion kannalta, sillä produktio tuli seurakuntayhtymän vammaistyölle. Lisäksi olen tuonut esille käytännön byrokratiaa, sillä sen hallinta johtaa myös osaavaan vammaistyöhön seurakunnassa.

Työni tuloksissa käsittelin ja arvioin kuuden vammaistyöntekijän mietteitä omasta perehdyttämisestään ja johtajuudesta. Lisäksi käsittelin omaa perehdyttämiskokemustani. Nämä kokemustiedot linkitin työni teoriatietoon ja perehdyttämisoppaan kokoamisprosessiin. Perehdyttäminen koettiin tarpeelliseksi ja sen kehittämistä kannatettiin. Perehdyttämisen koettiin usein olleen liian lyhytkestoista ja epämääräistä. Hyviksi perehdyttämiskäytännöiksi koettiin perehdyttämissuunnitelma, selkeä vastuunjakaminen, arviointi, palaute ja esimiestuki. Perehdyttämistä voitaisiin kehittää siten, että uusi työntekijä voisi kulkea kokeneemman työntekijän kanssa viikosta kahteen. Lisäksi tiimin säännöllinen tuki ja työnopastajan kanssa käydyt keskustelut parantaisivat työssä selviytymistä. Perehdyttämiskansioon uusi työntekijä voisi tutustua jo ennen työsuhteen alkamista osoittaen samalla oman aktiivisuutensa.

Asiasanat: Perehdyttäminen, organisaatio, työssä oppiminen, johtaminen, työhyvinvoin-ti, seurakuntayhtymä, vammaisuus, vammaispalvelu.

ABSTRACT

Sihvola-Judén, Varpu. Orientation for work and its necessity. 131p., 3 appendices. Lan-guage: Finnish. Järvenpää, spring 2011. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services.

The objective of this operational thesis was to show that training is a necessary part of becoming familiar with a new job. The purpose was to produce a practical and appropriate orientation guide for people who work with disabled people in Lahti Parish Union. There are four sections of work: work among people with intellectual disabilities, hearing-impaired people, visually impaired people and people with physical disabilities. Into the orientation guide instructions and action plans for different activities were compiled. These guidelines will help a new employee or student and it will make easier to work in different groups. The Year Clock tells you what is important to do each month. This will help to structure the overall picture of the work. Actually, interaction with a former worker would be necessary and desirable.

The theory part of this production deals with the orientation, especially from an em-ployee’s point of view. Orientation increases well-being and therefore I dealt with the issue in a comprehensive manner. Occupational well-being is generated if there is trust and transparency in the working place. Well-being at work improves with supporting learning at work and with managerial support. These subjects were given much attention to in the theoretical part of my thesis.

In the results I discussed six workers’ reflections on their own work orientation and lea-dership. Orientation was considered necessary and it was considered worthwhile to develop the orientation. The training experiences were both positive and negative. There was a feeling that orientation was often too short-term and unclear. Previous knowledge of the church helped assimilating to work. The experience of the training was that there needs to be a clear division of responsibilities, evaluation, feedback and supervisory support. The workers gave positive feedback for the orientation guide.

Good orientation practices would include a possibility of following the work of a more experienced employee for one or two weeks. In addition, team support and regular discussions with the trainers would improve coping in the job. The new employee could get familiar with the orientation guide even before coming to the new job and thus show his/her interest.

Keywords: orientation, organization, work-based learning, leadership, well-being, Parish Union, disability, disability services.