Erilaisten linjasaneerausten vertailu valmistuneiden korjauskohteiden perusteella
Ruuskanen, Leo (2011)
Ruuskanen, Leo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066650
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli asuinkiinteistöissä tehtävien vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon uusien korjausmenetelmien käytön ja kustannusvaikutusten arviointi sekä niiden vertailu toisiinsa toteutuneiden saneerauskohteiden perusteella.
Työn tavoitteena oli tarkastella vuosina 2005–2010 tehtyjä asuinkiinteistöjen vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon korjaustöitä ja hankkia tietoja kustannusvaikutuksista tapauksissa, joissa uusia korjausmenetelmiä oli yhdistetty vanhempiin korjausmenetelmiin. Vertailutiedoksi kerättiin kustannustietoja kohteista, joissa oli käytetty vanhempia korjausmenetelmiä.
Tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat laadullinen tutkimus, joka sisältää kirjallisuusselvityksen ja aikasarja-aineistoa. Kerättiin tietoja isännöitsijöiltä ja urakoitsijoilta. Käytettiin harkinnanvaraista otantaa ja toimeksiantajalle kertynyttä jälkilaskennan tietokantaa. Tietokannasta tehtiin selventävä taulukko.
Tuloksista ilmeni, että asumishaittoja ja kustannuksia voidaan pienentää käyttämällä uusia korjausmenetelmiä. Niitä käyttämällä saavutetaan keskimäärin noin 30 % pienemmät kokonaiskustannukset. Tulosten perusteella oli pääteltävissä, että asuinkiinteistöjä ei voida suoraan vertailla toisiinsa, sillä hajonta oli huomattavan suurta. Vertailuissa on otettava huomioon muun muassa rakennustyypit, rakennusajat ja korjauksen laajuudet sekä tasot.
Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan olleen insinööritoimiston suunnittelutyössä ja asuinkiinteistöjen korjausrakentamiseen suuntautuvassa tiedottamisessa ja koulutuksessa.
Työn tavoitteena oli tarkastella vuosina 2005–2010 tehtyjä asuinkiinteistöjen vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon korjaustöitä ja hankkia tietoja kustannusvaikutuksista tapauksissa, joissa uusia korjausmenetelmiä oli yhdistetty vanhempiin korjausmenetelmiin. Vertailutiedoksi kerättiin kustannustietoja kohteista, joissa oli käytetty vanhempia korjausmenetelmiä.
Tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat laadullinen tutkimus, joka sisältää kirjallisuusselvityksen ja aikasarja-aineistoa. Kerättiin tietoja isännöitsijöiltä ja urakoitsijoilta. Käytettiin harkinnanvaraista otantaa ja toimeksiantajalle kertynyttä jälkilaskennan tietokantaa. Tietokannasta tehtiin selventävä taulukko.
Tuloksista ilmeni, että asumishaittoja ja kustannuksia voidaan pienentää käyttämällä uusia korjausmenetelmiä. Niitä käyttämällä saavutetaan keskimäärin noin 30 % pienemmät kokonaiskustannukset. Tulosten perusteella oli pääteltävissä, että asuinkiinteistöjä ei voida suoraan vertailla toisiinsa, sillä hajonta oli huomattavan suurta. Vertailuissa on otettava huomioon muun muassa rakennustyypit, rakennusajat ja korjauksen laajuudet sekä tasot.
Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan olleen insinööritoimiston suunnittelutyössä ja asuinkiinteistöjen korjausrakentamiseen suuntautuvassa tiedottamisessa ja koulutuksessa.