PARAS MUUTOS? : Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän liittyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään henkilöstön näkökulmasta
Kauppi, Matti (2011)
Kauppi, Matti
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127631
Tiivistelmä
Tekijä: Matti Kauppi
Opinnäytetyön nimi: Paras Muutos? Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän liittyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään henkilöstön näkökulmasta
Sivuja (+ liitteitä): 121 + 1 liite
Opinnäytetyön kuvaus:
Opinnäytetyöni on vuoden 2010 alussa toteutetun Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän fuusion onnistumisen arviointia henkilöstön kokemana.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Opinnäytetyössäni käsittelen teoreettisesti onnistuneen organisaatiomuutoksen toteuttamista, työssä jaksamista muutoksessa sekä viime aikoina julkisessa keskustelussa esillä ollutta työurien jatkamista eläkkeellesiirtymismahdollisuuden jälkeen. Opinnäytetyöni olen toteuttanut kansalais- ja aluelähtöisen sosiaalialan käytäntöjen kehittämisen mukaisesti. Siihen liittyy kehittämisen aspekti toimenpide-ehdotusten muodossa.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyöni olen toteuttanut kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän mukaisesti. Vuoden 2010 syksyllä toteutettiin laatimani Webropol -kysely Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän intranetissä entisen Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän henkilöstölle. Kyselylomakkeen laadinnassa käytin metodologista triangulaatiota. Kyselylomake sisälsi avo-, monivalinta- ja Likert -asteikollisia kysymyksiä. Monivalinta- ja asteikollisten kysymysten vastauksista laadin Excel -taulukoita sekä ristiintaulukoin vastauksia muodostamieni ikä-ja työpaikka ryhmien suhteen. Avokysymyksistä laadin kokoomataulukoita. Muutamia asteikollisia kysymyksiä analysoin vastakohtien timantti -analysointimenetelmällä. Pohdintaosiossa käytin autoetnografista lähestymistapaa.
Keskeiset tutkimustulokset:
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet organisaatiomuutoksessa heitä itseään koskevissa asioissa olivat vähäiset. Muutoksesta tiedottaminen tapahtui liian yleisellä tasolla. Nuorimmat ikäryhmät kokivat, etteivät jaksa työssään eläkeikäänsä saakka. Työssä jatkamisen halukkuutta eläkeiän saavuttamisen jälkeen ei ollut.
Johtopäätökset:
Tiedottaminen muutoksessa olisi täytynyt tuoda työyhteisö- ja työntekijätasolle ja sen olisi ollut oltava oikeanaikaista. Uusien tietoteknisten sovellusten hallintaan olisi pitänyt kiinnittää huomiota erityisesti vanhempien ikäluokkien kohdalla. Koulutus ja perehdyttäminen uusien asioiden hoitoon olisi pitänyt aloittaa ajoissa. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia olisi täytynyt lisätä heidän työtänsä koskevissa asioissa.
Asiasanat: Organisaatiomuutokset, jaksaminen, eläkkeelle siirtyminen
Opinnäytetyön nimi: Paras Muutos? Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän liittyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään henkilöstön näkökulmasta
Sivuja (+ liitteitä): 121 + 1 liite
Opinnäytetyön kuvaus:
Opinnäytetyöni on vuoden 2010 alussa toteutetun Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän fuusion onnistumisen arviointia henkilöstön kokemana.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Opinnäytetyössäni käsittelen teoreettisesti onnistuneen organisaatiomuutoksen toteuttamista, työssä jaksamista muutoksessa sekä viime aikoina julkisessa keskustelussa esillä ollutta työurien jatkamista eläkkeellesiirtymismahdollisuuden jälkeen. Opinnäytetyöni olen toteuttanut kansalais- ja aluelähtöisen sosiaalialan käytäntöjen kehittämisen mukaisesti. Siihen liittyy kehittämisen aspekti toimenpide-ehdotusten muodossa.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyöni olen toteuttanut kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän mukaisesti. Vuoden 2010 syksyllä toteutettiin laatimani Webropol -kysely Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän intranetissä entisen Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän henkilöstölle. Kyselylomakkeen laadinnassa käytin metodologista triangulaatiota. Kyselylomake sisälsi avo-, monivalinta- ja Likert -asteikollisia kysymyksiä. Monivalinta- ja asteikollisten kysymysten vastauksista laadin Excel -taulukoita sekä ristiintaulukoin vastauksia muodostamieni ikä-ja työpaikka ryhmien suhteen. Avokysymyksistä laadin kokoomataulukoita. Muutamia asteikollisia kysymyksiä analysoin vastakohtien timantti -analysointimenetelmällä. Pohdintaosiossa käytin autoetnografista lähestymistapaa.
Keskeiset tutkimustulokset:
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet organisaatiomuutoksessa heitä itseään koskevissa asioissa olivat vähäiset. Muutoksesta tiedottaminen tapahtui liian yleisellä tasolla. Nuorimmat ikäryhmät kokivat, etteivät jaksa työssään eläkeikäänsä saakka. Työssä jatkamisen halukkuutta eläkeiän saavuttamisen jälkeen ei ollut.
Johtopäätökset:
Tiedottaminen muutoksessa olisi täytynyt tuoda työyhteisö- ja työntekijätasolle ja sen olisi ollut oltava oikeanaikaista. Uusien tietoteknisten sovellusten hallintaan olisi pitänyt kiinnittää huomiota erityisesti vanhempien ikäluokkien kohdalla. Koulutus ja perehdyttäminen uusien asioiden hoitoon olisi pitänyt aloittaa ajoissa. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia olisi täytynyt lisätä heidän työtänsä koskevissa asioissa.
Asiasanat: Organisaatiomuutokset, jaksaminen, eläkkeelle siirtyminen