PARAS MUUTOS? : Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän liittyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään henkilöstön näkökulmasta

Abstract

Tekijä: Matti Kauppi Opinnäytetyön nimi: Paras Muutos? Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän liittyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään henkilöstön näkökulmasta Sivuja (+ liitteitä): 121 + 1 liite Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyöni on vuoden 2010 alussa toteutetun Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän fuusion onnistumisen arviointia henkilöstön kokemana.

Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyössäni käsittelen teoreettisesti onnistuneen organisaatiomuutoksen toteuttamista, työssä jaksamista muutoksessa sekä viime aikoina julkisessa keskustelussa esillä ollutta työurien jatkamista eläkkeellesiirtymismahdollisuuden jälkeen. Opinnäytetyöni olen toteuttanut kansalais- ja aluelähtöisen sosiaalialan käytäntöjen kehittämisen mukaisesti. Siihen liittyy kehittämisen aspekti toimenpide-ehdotusten muodossa.

Metodologinen esittely: Opinnäytetyöni olen toteuttanut kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän mukaisesti. Vuoden 2010 syksyllä toteutettiin laatimani Webropol -kysely Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän intranetissä entisen Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän henkilöstölle. Kyselylomakkeen laadinnassa käytin metodologista triangulaatiota. Kyselylomake sisälsi avo-, monivalinta- ja Likert -asteikollisia kysymyksiä. Monivalinta- ja asteikollisten kysymysten vastauksista laadin Excel -taulukoita sekä ristiintaulukoin vastauksia muodostamieni ikä-ja työpaikka ryhmien suhteen. Avokysymyksistä laadin kokoomataulukoita. Muutamia asteikollisia kysymyksiä analysoin vastakohtien timantti -analysointimenetelmällä. Pohdintaosiossa käytin autoetnografista lähestymistapaa.

Keskeiset tutkimustulokset: Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet organisaatiomuutoksessa heitä itseään koskevissa asioissa olivat vähäiset. Muutoksesta tiedottaminen tapahtui liian yleisellä tasolla. Nuorimmat ikäryhmät kokivat, etteivät jaksa työssään eläkeikäänsä saakka. Työssä jatkamisen halukkuutta eläkeiän saavuttamisen jälkeen ei ollut.

Johtopäätökset: Tiedottaminen muutoksessa olisi täytynyt tuoda työyhteisö- ja työntekijätasolle ja sen olisi ollut oltava oikeanaikaista. Uusien tietoteknisten sovellusten hallintaan olisi pitänyt kiinnittää huomiota erityisesti vanhempien ikäluokkien kohdalla. Koulutus ja perehdyttäminen uusien asioiden hoitoon olisi pitänyt aloittaa ajoissa. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia olisi täytynyt lisätä heidän työtänsä koskevissa asioissa.

Asiasanat: Organisaatiomuutokset, jaksaminen, eläkkeelle siirtyminen

Author: Matti Kauppi Title: The Best Change? The Fusion of the Special Welfare District of Northern Ostrobothnia into the Northern Ostrobothnia Hospital District from the point of view of the personnel. Pages (+appendixes): 121 + 1 appendix

Thesis description: My thesis work is to evaluate the personnel ´s view on the success of the fusion between the Special Welfare District of Northern Ostrobothnia and the Northern Ostrobothnia Hospital District implemented in the beginning of 2010.

Theoretical summary: My thesis deals theoretically with a successful implementation of organizational change, coping at work, continuing the work career after the possibility of retirement, which has recently been discussed in public. I have carried out my thesis in accordance with the development of civic and district based social practices. This involves an aspect of development in the form of measure proposals.

Methodological summary: I carried out my thesis work according to a quantitative method. In the autumn of 2010 I planned a Webrobol questionnaire, which was carried out in the intranet of the Northern Ostrobothnia Hospital District to the personnel of the former Special Welfare District of Northern Ostrobothnia. In planning the questionnaire form I applied methodological triangulation. The questionnaire form consisted of open, multiple choice and Likert scale questions. From the answers to the multiple choice and scale questions I made Excel tables and cross-tabled the answers on the basis of age and work place groups. From the open questions I made up collecting tables. I analyzed some of the scale questions using the analysis method called the diamond of opposites. In the discussion part I used an autoetnographic approach.

Main results: The personnel´s opportunities of influence in an organizational change in matters concerning the personnel itself were few. Informing about the change took place on a far too general level. The youngest age groups experienced that they will not make it until retirement age. There was no willingness to continue work after the retirement age.

Conclusions: Information during the change should have been brought to the level of the work community and the employee and it should be well-timed. More attention should have been paid on the mastering of new ICT applications especially in the case of the older generations. Training and initiating in managing new things should have been started in time. People´s opportunities of influence should have been increased in matters concerning their work.

Key words: Organizational changes, coping, retirement