Taiteen perusopetus suomalaisessa kansantanssissa
Kilpiö, Tanja (2011)
Kilpiö, Tanja
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127638
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä on taiteen perusopetus suomalaisessa kansantanssissa. Tarkoituksena on selvittää, mitä kansantanssin taiteen perusopetuksella tarkoitetaan ja missä laajuudessa sitä esiintyy Suomessa. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on, miksi taiteen perusopetusta kansantanssissa järjestetään ja mitä merkitystä taiteen perusopetuksella on kansantanssin kentälle.
Tässä työssä tutustutaan lähemmin myös siihen mitä tarkoitetaan kansantanssiharrastuksella Suomessa ja mitä on taiteen perusopetus, sekä määritellään käsite taidekasvatus. Aineistoa työhön on hankittu kirjallisuudesta sekä kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeen laatimisen apuna on käytetty kahdelle henkilölle tehdystä teemahaastattelusta saatavasta aineistosta.
Tutkimusaineiston perusteella Suomesta löytyi yhdeksän taiteen perusopetusta kansantanssissa tarjoavaa yhteisöä, ja yksi heistä ei osallistunut kyselytutkimukseeni. Tavoitetulla kahdeksalla yhteisöllä oli harrastajia yhteensä 1130, joista taiteen perusopetuksessa 876. Näissä yhteisöissä kansantanssin taiteen perusopetuksessa työskenteli yhteensä 32 opettajaa, joista neljä teki työtään päätoimisesti.
Aineiston perusteella oli pääteltävissä, että taiteen perusopetuksesta on paljon hyötyä sitä järjestäville tahoille, sillä sen seurauksena opetuksen laatu oli parantunut, harrastajamäärät kasvaneet ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen helpottunut. Aineiston perusteella yhteistyötä kansantanssialan ammatillisten oppilaitosten ja taiteen perusopetuksen välillä ei ole olemassa, vaikka taiteen perusopetuksen yksi tavoite on antaa oppilaille valmiudet hakeutua opiskelemansa taiteenalan ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi kävi ilmi, että taiteen perusopetus on kansantanssissa tällä hetkellä niin pienimuotoista, ettei sillä ole tällä juurikaan merkitystä koko kansantanssin kenttää ajatellen, ja uusin toimija on tullut mukaan kymmenen vuotta sitten. Aineistosta kävi myös ilmi, että taiteen perusopetus on kenties liian raskas toteuttaa kansantanssiyhteisöjen resurssien puitteissa.
Tilastollisten lukujen osalta on huomioitava, että työni ei ole välttämättä tavoittanut kaikkia taiteen perusopetusta kansantanssissa antavia tahoja, joten lukuja voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Aineistosta tehtyjen johtopäätösten nojalla kannustaisin kuitenkin taiteen perusopetukseen toimijoiksi uusia kansantanssialan yhteisöjä sekä peräänkuuluttaisin nykyisten yhteisöjen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä.
Tässä työssä tutustutaan lähemmin myös siihen mitä tarkoitetaan kansantanssiharrastuksella Suomessa ja mitä on taiteen perusopetus, sekä määritellään käsite taidekasvatus. Aineistoa työhön on hankittu kirjallisuudesta sekä kyselylomakkeilla. Kyselylomakkeen laatimisen apuna on käytetty kahdelle henkilölle tehdystä teemahaastattelusta saatavasta aineistosta.
Tutkimusaineiston perusteella Suomesta löytyi yhdeksän taiteen perusopetusta kansantanssissa tarjoavaa yhteisöä, ja yksi heistä ei osallistunut kyselytutkimukseeni. Tavoitetulla kahdeksalla yhteisöllä oli harrastajia yhteensä 1130, joista taiteen perusopetuksessa 876. Näissä yhteisöissä kansantanssin taiteen perusopetuksessa työskenteli yhteensä 32 opettajaa, joista neljä teki työtään päätoimisesti.
Aineiston perusteella oli pääteltävissä, että taiteen perusopetuksesta on paljon hyötyä sitä järjestäville tahoille, sillä sen seurauksena opetuksen laatu oli parantunut, harrastajamäärät kasvaneet ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen helpottunut. Aineiston perusteella yhteistyötä kansantanssialan ammatillisten oppilaitosten ja taiteen perusopetuksen välillä ei ole olemassa, vaikka taiteen perusopetuksen yksi tavoite on antaa oppilaille valmiudet hakeutua opiskelemansa taiteenalan ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi kävi ilmi, että taiteen perusopetus on kansantanssissa tällä hetkellä niin pienimuotoista, ettei sillä ole tällä juurikaan merkitystä koko kansantanssin kenttää ajatellen, ja uusin toimija on tullut mukaan kymmenen vuotta sitten. Aineistosta kävi myös ilmi, että taiteen perusopetus on kenties liian raskas toteuttaa kansantanssiyhteisöjen resurssien puitteissa.
Tilastollisten lukujen osalta on huomioitava, että työni ei ole välttämättä tavoittanut kaikkia taiteen perusopetusta kansantanssissa antavia tahoja, joten lukuja voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Aineistosta tehtyjen johtopäätösten nojalla kannustaisin kuitenkin taiteen perusopetukseen toimijoiksi uusia kansantanssialan yhteisöjä sekä peräänkuuluttaisin nykyisten yhteisöjen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä.
