Sodan uhat, suojelu ja turvallisuus terveydenhuollon tehtävissä : Sri Lankan konfliktin loppuvaihe v. 2008–2009
Sarrala, Eero (2011)
Sarrala, Eero
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127661
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää millaisia sotauhkia esiintyi terveydenhuollon toteuttajia kohtaan, sekä havainnoida suojelun ja turvallisuuden toteutumista Sri Lankan sotakonfliktialueella siviiliterveydenhuollon toteuttajien työtehtävissä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää toimijoiden turvallisuutta uhka - suojelu - turvallisuus -tietoisuutta lisäämällä.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus käsittelee uhkien esiintymistä ja suojelun ja turvallisuuden käytäntöjä. Se on tärkeä osa tutkimusta ja avaa näkökulman sotauhkien, suojelun ja turvallisuuden ymmärtämiseen.
Tutkimus on kvalitatiivinen kuvaileva retrospektiivinen tutkimus, jossa analysoidaan Sri Lankan konfliktista kirjoitettuja dokumentteja. Tutkimusosiossa muodostettiin kuvaus sotauhkien, suojelun ja turvallisuuden esiintymisestä dokumenttiaineistojen pohjalta abduktiivisen sisällön analyysin avulla. Keskeiset pääteemat, uhka, suojelu ja turvallisuus muodostettiin kirjallisuuskatsauksen antaman kuvauksen perusteella. Tutkimusaineisto järjestettiin kutakin tutkittavaa teemaa kuvaaviin osiin. Kustakin pääteemasta oli tunnistettu yläluokkia nimeämään tietynlaista kirjallisuuskatsauksen perusteella määriteltyä sotakonfliktiin liittyvää ilmiötä. Ilmiötä kuvaillaan aineistosta tuoduin pelkistetyin ilmaisuin. Kunkin pääteeman tutkimustulos esitetään taulukkona.
Tulokset osoittavat yleisimpänä uhkana esiintyneen raskaiden aseiden tulitusta ilman ennakkovaroitusta terveydenhuollon toimipaikkoihin. Sopimukset osapuolten kanssa lisäsivät turvallisuutta, mutta eivät estäneet hyökkäyksiä. Avustuskuljetuksien rajoittaminen aiheutti eettisen hoitotehtävän estymisen, joka rikkoi Kansainvälistä humanitaarista lakia (International Humanitarian Law, IHL) vastaan. Yleinen havainto on että IHL-periaatteita ei yleensä noudatettu ja sen lääkintää suojelevaa merkitystä vastaan loukattiin toistuvasti. IHL-tietoisuuden lisääminen, julkisuus, ja humanitaariset edeltävät interventiot, sekä terveydenhuollon tunnistettavuus eivät lisänneet turvallisuutta konfliktialueella. Alueelta poistuneiden turvallisuus lisääntyi, mutta alueelle jääneiden ei.
Opinnäytetyö sijoittuu laajempaan kontekstiin keskustelussa humanitaarisen työn ja sen tekijöiden loukkaamattomuudesta kansainvälisten sopimusten suojaamana. Opinnäytetyössä on tuotu tämä aihepiiri esille suojelun ja turvallisuuden kehittämiseksi, sekä ihmisarvon tiedostamisen lisäämiseksi.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus käsittelee uhkien esiintymistä ja suojelun ja turvallisuuden käytäntöjä. Se on tärkeä osa tutkimusta ja avaa näkökulman sotauhkien, suojelun ja turvallisuuden ymmärtämiseen.
Tutkimus on kvalitatiivinen kuvaileva retrospektiivinen tutkimus, jossa analysoidaan Sri Lankan konfliktista kirjoitettuja dokumentteja. Tutkimusosiossa muodostettiin kuvaus sotauhkien, suojelun ja turvallisuuden esiintymisestä dokumenttiaineistojen pohjalta abduktiivisen sisällön analyysin avulla. Keskeiset pääteemat, uhka, suojelu ja turvallisuus muodostettiin kirjallisuuskatsauksen antaman kuvauksen perusteella. Tutkimusaineisto järjestettiin kutakin tutkittavaa teemaa kuvaaviin osiin. Kustakin pääteemasta oli tunnistettu yläluokkia nimeämään tietynlaista kirjallisuuskatsauksen perusteella määriteltyä sotakonfliktiin liittyvää ilmiötä. Ilmiötä kuvaillaan aineistosta tuoduin pelkistetyin ilmaisuin. Kunkin pääteeman tutkimustulos esitetään taulukkona.
Tulokset osoittavat yleisimpänä uhkana esiintyneen raskaiden aseiden tulitusta ilman ennakkovaroitusta terveydenhuollon toimipaikkoihin. Sopimukset osapuolten kanssa lisäsivät turvallisuutta, mutta eivät estäneet hyökkäyksiä. Avustuskuljetuksien rajoittaminen aiheutti eettisen hoitotehtävän estymisen, joka rikkoi Kansainvälistä humanitaarista lakia (International Humanitarian Law, IHL) vastaan. Yleinen havainto on että IHL-periaatteita ei yleensä noudatettu ja sen lääkintää suojelevaa merkitystä vastaan loukattiin toistuvasti. IHL-tietoisuuden lisääminen, julkisuus, ja humanitaariset edeltävät interventiot, sekä terveydenhuollon tunnistettavuus eivät lisänneet turvallisuutta konfliktialueella. Alueelta poistuneiden turvallisuus lisääntyi, mutta alueelle jääneiden ei.
Opinnäytetyö sijoittuu laajempaan kontekstiin keskustelussa humanitaarisen työn ja sen tekijöiden loukkaamattomuudesta kansainvälisten sopimusten suojaamana. Opinnäytetyössä on tuotu tämä aihepiiri esille suojelun ja turvallisuuden kehittämiseksi, sekä ihmisarvon tiedostamisen lisäämiseksi.