Porraselementtitehtaan pääkeskuksen suunnittelu
Mäkihannu, Tuomo (2011)
Mäkihannu, Tuomo
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105198783
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päätavoitteena oli suunnitella uusi pääkeskus Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy:n Porraselementtitehtaaseen siten, että työn tuloksena syntyy tarjouspyyntö keskusvalmistajille, sekä toteutusehdotus tehtaan sähkönjakelusta. Työssä mitoitettiin myös uuden pienjänniteliittymän koko sekä liittymiskaapelit. Työssä selvitettiin loistehon kompensoinnin kannattavuus, sekä tehtiin valaistussuunnitelma hallin laajennusosaan. Valaistussuunnitelma on opinnäytetyön liitteenä.
Opinnäytetyössä tutustuttiin erilaisiin kojeistoihin, kojeisiin sekä prosessiteollisuuden jakokeskusstandardiin ja oikosulkuvirtalaskennan teoriaan. Keskuksen hankintaa varten suunniteltiin pääkaavio ja piirikaaviot. Lisäksi piirrettiin maadoituskaavio ja nousujohtokaaviot selkeyttämään tehtaan sähkönsyötön rakennetta. Sähköpiirustukset tehtiin Kymdatan CADS Planner -sähkösuunnitteluohjelmistolla.
Työn alussa tehtiin selvitys siitä, minkälaiset ratkaisut tehtaan sähkönsyöttöön olisivat mahdollisia ja mitä muutoksia ne vaatisivat. Tämän jälkeen käytiin tehtaan johtajan johdolla läpi, mitä muutoksia tehtaaseen on tulevaisuudessa suunnitteilla.
Tehtaan vanha liittymä on suhteessa liian pieni tehtaan sähkönkulutukseen ja tulevaisuuden suunnitelmien mukaan tehtaan tehonkulutus olisi kasvamassa merkittävästi. Näin ollen vanha pääkeskus jätettiin pienemmäksi ryhmäkeskukseksi syöttämään osaa tehtaan sähköistä.
Tehtaan sähkönkulutusta mitattiin Fluke 1735 -energia-analysaattorilla yhden viikon ajan. Mittaustuloksista saatiin paljon arvokasta tietoa tehtaan sähkönkulutuksesta. Mittaustuloksia käytettiin työssä esiteltyjen laskelmien perustana. Opinnäytetyössä esitettyjen laskelmien mukaan tehtaan pääsulakkeiden koko vaihtui 125 ampeerista 500 ampeeriin ja syöttökaapeleiksi valittiin rinnansyöttönä alumiinivoimakaapeli AXMK 4x300mm2. Laskelmien mukaan loistehon kompensointi tulisi taloudellisesti erittäin kannattavaksi, joten tehtaaseen tullaan asentamaan 100 kilovarin automaattinen kompensointiparisto.
Opinnäytetyössä tutustuttiin erilaisiin kojeistoihin, kojeisiin sekä prosessiteollisuuden jakokeskusstandardiin ja oikosulkuvirtalaskennan teoriaan. Keskuksen hankintaa varten suunniteltiin pääkaavio ja piirikaaviot. Lisäksi piirrettiin maadoituskaavio ja nousujohtokaaviot selkeyttämään tehtaan sähkönsyötön rakennetta. Sähköpiirustukset tehtiin Kymdatan CADS Planner -sähkösuunnitteluohjelmistolla.
Työn alussa tehtiin selvitys siitä, minkälaiset ratkaisut tehtaan sähkönsyöttöön olisivat mahdollisia ja mitä muutoksia ne vaatisivat. Tämän jälkeen käytiin tehtaan johtajan johdolla läpi, mitä muutoksia tehtaaseen on tulevaisuudessa suunnitteilla.
Tehtaan vanha liittymä on suhteessa liian pieni tehtaan sähkönkulutukseen ja tulevaisuuden suunnitelmien mukaan tehtaan tehonkulutus olisi kasvamassa merkittävästi. Näin ollen vanha pääkeskus jätettiin pienemmäksi ryhmäkeskukseksi syöttämään osaa tehtaan sähköistä.
Tehtaan sähkönkulutusta mitattiin Fluke 1735 -energia-analysaattorilla yhden viikon ajan. Mittaustuloksista saatiin paljon arvokasta tietoa tehtaan sähkönkulutuksesta. Mittaustuloksia käytettiin työssä esiteltyjen laskelmien perustana. Opinnäytetyössä esitettyjen laskelmien mukaan tehtaan pääsulakkeiden koko vaihtui 125 ampeerista 500 ampeeriin ja syöttökaapeleiksi valittiin rinnansyöttönä alumiinivoimakaapeli AXMK 4x300mm2. Laskelmien mukaan loistehon kompensointi tulisi taloudellisesti erittäin kannattavaksi, joten tehtaaseen tullaan asentamaan 100 kilovarin automaattinen kompensointiparisto.