Implementation of IFRS in Finland and in the UK

Abstract

This thesis is a multiple case study that examines the harmonisation of financial reporting practices under International Financial Reporting Standards (IFRS) among listed companies in the United Kingdom (UK) and Finland. The main goal of the study is to analyse whether national differences still exist in financial reporting despite the adoption of IFRS by the European Union for listed companies. The study is limited to selected accounting standards in IFRS. This thesis is conducted as a project for an auditing company.

Annual reports issued by three companies from both countries are compared to see whether or not differences still exist in reporting practices. The study focuses on possible differences in asset valuation and transparency in reporting by analysing a number of accounting issues in chosen areas. Based on literature and earlier studies on the topic, these areas are expected to show differences.

Issues in international accounting and historical reasons causing differences in national accounting systems are discussed. Literature suggests that accounting in the UK is more optimistic and transparent than in Continental Europe. In Continental Europe external reporting has been less optimistic and more secretive due to historical differences in ownership structures.

The study is conducted by comparing and analysing qualitatively the accounting policies and the way they are reported by the case companies. The differences in reporting practices regarding valuation and transparency are illustrated by placing the companies in the accounting classification model of Gray (1988). The Finnish companies analysed in the study are Nokia, Cargotec and Huhtamäki. The UK companies are Vodafone, Tomkins and Rexam.

The findings of the study suggest that UK accounting is less optimistic than is stated in literature. There are no differences in valuation of assets between the Finnish and UK case companies. Further, the findings suggest that the UK companies are more transparent in their reporting than the Finnish ones.

Tämä opinnäytetyö on vertaileva tapaustutkimus, joka analysoi kansainvälisen tilinpäätöskäytännön harmonisointia pörssiyhtiöiden osalta Suomessa ja Britanniassa IFRS-standardien vaikutuksesta. Tutkimuksen päämääränä on selvittää, onko maiden tilinpäätöskäytännöissä edelleen eroavaisuuksia siitä huolimatta, että Euroopan Unionissa on siirrytty IFRS-raportointiin pörssiyhtiöiden osalta. Tutkimus rajoittuu valittuihin IFRS-standardeihin. Tämä opinnäytetyö on toteutettu hankkeistettuna projektina tilintarkastusyritykselle.

Kolmen yrityksen vuosiraportteja molemmista maista vertaillaan tutkittaessa, onko raportoinnissa edelleen eroavaisuuksia. Tutkielma keskittyy tutkimaan mahdollisia eroavaisuuksia varallisuustyyppien arvostuksessa sekä raportoinnin avoimmuudessa tutkimalla valittuja laskentaperiaatteita. Kyseisillä alueilla odotetaan ilmenevän eroavaisuuksia kirjallisuuden sekä aiempien tutkimusten perusteella.

Kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä sekä historiallisia syitä kansallisten tilinpäätöskäytäntöjen eroavaisuuksiin käsitellään. Kirjallisuuden perusteella Britannian tilinpäätöskäytäntö on optimistisempaa ja läpinäkyvämpää kuin Manner-Euroopassa. Manner-Euroopassa laskenta on ollut varovaisempaa ja salailevampaa erilaisista omistusrakenteista johtuen.

Tutkimus analysoi ja vertailee kvalitatiivisesti laskentaperiaatteita ja sitä, miten niistä on raportoitu. Eroavaisuudet laskentaperiaatteissa arvostuksen ja avoimuuden suhteen havainnollistetaan sijoittamalla vertailuyritykset Grayn (1988) kehittämään laskentakäytäntöjen vertailumalliin. Suomalaiset vertailuyritykset ovat Nokia, Cargotec sekä Huhtamäki. Britanniasta vertailuyrityksiksi on valittu Vodafone, Tomkins sekä Rexam.

Kirjallisuudessa esitettyjen väitteiden vastaisesti, tutkimuksen löydösten perusteella optimismi ei ole tärkeä tekijä Britannian tilinpäätöskäytännössä. Tutkittujen varallisuustyyppien osalta arvostusperiaatteissa ei ollut eroavaisuuksia suomalaisten ja brittiläisten yritysten välillä. Toisaalta, tutkimustulosten valossa brittiläisten yritysten raportointi on avoimempaa kuin suomalaisten.