Tekemisen kartta osallisuuden vahvistajana : Asiakkaiden osallisuuden toteutuminen Vaalijalan päiväaikaisessa toiminnassa
Jäntti, Janika (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002011917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002011917
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Janika Jäntti
Tekemisen kartta osallisuuden vahvistajana. Asiakkaiden osallisuuden toteutuminen Vaalijalan päiväaikaisessa toiminnassa
41 sivua, 1 liite
Tammikuu, 2020
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi AMK
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen kehitysvammaisten asiakkaiden kokemuksia osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta päiväaikaisissa toiminnoissa ja sitä, kuinka Tekemisen kartta -mallia on käytetty tässä tukena. Tekemisen kartta on visuaalinen väline, jonka avulla asiakas voi tutustua erilaisiin päiväaikaisen toiminnan ja vapaa-ajan toiminnan sisältöihin.
Opinnäytetyön tutkimusta varten haastateltiin 14 Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa kuntoutuksessa olevaa asiakasta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina ja sen teemoina olivat päiväaikainen toiminta ja siihen liittyvät toiveet, kokemukset ja mielipiteet Tekemisen kartta -mallista sekä haastateltavien kokemukset osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Tutkimuslupa haettiin Vaalijalan kuntayhtymän johtoryhmältä ja tämän jälkeen sovittiin haastatteluista yhteistyössä yksiköiden työntekijöiden kanssa. Haastattelut nauhoitettiin ja vastauksia luokiteltiin ja teemoiteltiin litteroidun aineiston perusteella.
Haastatteluun osallistuneet asiakkaat kokivat pääosin voivansa vaikuttaa päiväaikaisen toimintansa sisältöihin, ja suurin osa heistä oli itse valinnut yksikön, jossa he osallistuvat päiväaikaiseen toimintaan. Kuitenkin Tekemisen kartta -malli oli entuudestaan tuttu vain neljälle haastateltavalle. Haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä oman itsemääräämisoikeutensa ja osallisuutensa toteutumiseen päiväaikaisissa toiminnoissa. He kokivat myös voivansa vaikuttaa joltain osin yleisemminkin oman elämänsä asioihin. Lisäksi haastateltavat antoivat kehittämisideoita Tekemisen kartta -mallin kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella on mahdollista kehittää Tekemisen karttaa siten, että se palvelisi asiakkaita mahdollisimman hyvin sekä kehittää edelleen päiväaikaisen toiminnan sisältöjä vastaamaan yksilöllisiä toiveita ja kuntoutustavoitteita. Koska Tekemisen kartta -mallia ei haastattelujen perusteella ollut käytetty kovin yleisesti, tulisi sen käytettävyyttä parantaa ja tukea sekä kannustaa työntekijöitä sen käyttöön.
Janika Jäntti
Tekemisen kartta osallisuuden vahvistajana. Asiakkaiden osallisuuden toteutuminen Vaalijalan päiväaikaisessa toiminnassa
41 sivua, 1 liite
Tammikuu, 2020
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi AMK
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen kehitysvammaisten asiakkaiden kokemuksia osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta päiväaikaisissa toiminnoissa ja sitä, kuinka Tekemisen kartta -mallia on käytetty tässä tukena. Tekemisen kartta on visuaalinen väline, jonka avulla asiakas voi tutustua erilaisiin päiväaikaisen toiminnan ja vapaa-ajan toiminnan sisältöihin.
Opinnäytetyön tutkimusta varten haastateltiin 14 Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa kuntoutuksessa olevaa asiakasta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina ja sen teemoina olivat päiväaikainen toiminta ja siihen liittyvät toiveet, kokemukset ja mielipiteet Tekemisen kartta -mallista sekä haastateltavien kokemukset osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Tutkimuslupa haettiin Vaalijalan kuntayhtymän johtoryhmältä ja tämän jälkeen sovittiin haastatteluista yhteistyössä yksiköiden työntekijöiden kanssa. Haastattelut nauhoitettiin ja vastauksia luokiteltiin ja teemoiteltiin litteroidun aineiston perusteella.
Haastatteluun osallistuneet asiakkaat kokivat pääosin voivansa vaikuttaa päiväaikaisen toimintansa sisältöihin, ja suurin osa heistä oli itse valinnut yksikön, jossa he osallistuvat päiväaikaiseen toimintaan. Kuitenkin Tekemisen kartta -malli oli entuudestaan tuttu vain neljälle haastateltavalle. Haastateltavat olivat pääosin tyytyväisiä oman itsemääräämisoikeutensa ja osallisuutensa toteutumiseen päiväaikaisissa toiminnoissa. He kokivat myös voivansa vaikuttaa joltain osin yleisemminkin oman elämänsä asioihin. Lisäksi haastateltavat antoivat kehittämisideoita Tekemisen kartta -mallin kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella on mahdollista kehittää Tekemisen karttaa siten, että se palvelisi asiakkaita mahdollisimman hyvin sekä kehittää edelleen päiväaikaisen toiminnan sisältöjä vastaamaan yksilöllisiä toiveita ja kuntoutustavoitteita. Koska Tekemisen kartta -mallia ei haastattelujen perusteella ollut käytetty kovin yleisesti, tulisi sen käytettävyyttä parantaa ja tukea sekä kannustaa työntekijöitä sen käyttöön.