HaiPron käyttö ja vaaratapahtumat Turun sisätautisairaalassa
Leino, Suvi; Mäki, Eveliina; Pelkonen, Anna (2011)
Leino, Suvi
Mäki, Eveliina
Pelkonen, Anna
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105269757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105269757
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Turun sisätautisairaalan osastojen ja poliklinikan hoitajien HaiPro-osaamista ja ilmoittamisaktiivisuutta sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkittiin vaaratapahtumien luonnetta. Työ oli osa Turun sosiaali- ja terveystoimen Hoitotyön dokumentointi -projektia, jonka tavoitteena on jalkauttaa rakenteinen kirjaamismalli käytännön hoitotyöhön.
Aineisto kerättiin tammikuussa 2011 ja kysely toteutettiin strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Kysely tehtiin sisätautisairaalan osastoille ja poliklinikalle. Kyselyyn vastasi 40 hoitajaa ja vastausprosentiksi muodostui 30 %. Kerätty aineisto analysoitiin PASW 18 -ohjelman avulla.
Suurin osa osastojen ja poliklinikan hoitajista ei osannut käyttää HaiPro-ohjelmaa. Hoitajat, jotka olivat käyttäneet ohjelmaa, kokivat sen helppokäyttöiseksi. HaiPron käytöstä ei koettu seuranneen juurikaan muutoksia. Vaaratapahtumien syntyyn vaikuttavia tekijöitä löytyi monia. Tavallisin vaaratapahtuman aiheuttaja oli kiire. Yleisimmäksi vaaratapahtumaksi hoitajat arvioivat kuitenkin potilaan kaatumisen/putoamisen. Vaaratapahtumien ilmoittamisaktiivisuudessa oli vaihtelua, mutta pääosin ilmoittaminen oli vähäistä. Lääkehoitoon liittyvistä virheistä tehtiin eniten ilmoituksia. Ilmoittamisaktiivisuuteen vaikutti eniten ajanpuute ja ilmoittamisen työläys. Tuloksista ilmeni, että raportointia edistäisi muun muassa HaiPro-ohjelmaan liittyvä lisäkoulutus.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että HaiPron käyttöaktiivisuutta tulisi selvästi lisätä. Tähän voidaan vaikuttaa oppimalla tunnistamaan vaaratapahtumia ja järjestämällä hoitajille lisäkoulu-tusta. Tällä tavoin pystytään parantamaan potilasturvallisuutta. Jatkossa olisi hyvä selvittää hoi-tajien asenteen vaikutusta HaiPron käyttöön, koska se ei tässä tutkimuksessa selvinnyt. Laajempaa tutkimusta HaiPron käytöstä olisi myös hyvä tehdä, jotta saataisiin kokonaisvaltainen käsitys sen käytön toteutumisesta terveydenhuollon yksiköissä.
Aineisto kerättiin tammikuussa 2011 ja kysely toteutettiin strukturoiduilla kyselylomakkeilla. Kysely tehtiin sisätautisairaalan osastoille ja poliklinikalle. Kyselyyn vastasi 40 hoitajaa ja vastausprosentiksi muodostui 30 %. Kerätty aineisto analysoitiin PASW 18 -ohjelman avulla.
Suurin osa osastojen ja poliklinikan hoitajista ei osannut käyttää HaiPro-ohjelmaa. Hoitajat, jotka olivat käyttäneet ohjelmaa, kokivat sen helppokäyttöiseksi. HaiPron käytöstä ei koettu seuranneen juurikaan muutoksia. Vaaratapahtumien syntyyn vaikuttavia tekijöitä löytyi monia. Tavallisin vaaratapahtuman aiheuttaja oli kiire. Yleisimmäksi vaaratapahtumaksi hoitajat arvioivat kuitenkin potilaan kaatumisen/putoamisen. Vaaratapahtumien ilmoittamisaktiivisuudessa oli vaihtelua, mutta pääosin ilmoittaminen oli vähäistä. Lääkehoitoon liittyvistä virheistä tehtiin eniten ilmoituksia. Ilmoittamisaktiivisuuteen vaikutti eniten ajanpuute ja ilmoittamisen työläys. Tuloksista ilmeni, että raportointia edistäisi muun muassa HaiPro-ohjelmaan liittyvä lisäkoulutus.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että HaiPron käyttöaktiivisuutta tulisi selvästi lisätä. Tähän voidaan vaikuttaa oppimalla tunnistamaan vaaratapahtumia ja järjestämällä hoitajille lisäkoulu-tusta. Tällä tavoin pystytään parantamaan potilasturvallisuutta. Jatkossa olisi hyvä selvittää hoi-tajien asenteen vaikutusta HaiPron käyttöön, koska se ei tässä tutkimuksessa selvinnyt. Laajempaa tutkimusta HaiPron käytöstä olisi myös hyvä tehdä, jotta saataisiin kokonaisvaltainen käsitys sen käytön toteutumisesta terveydenhuollon yksiköissä.