TURVAA TUKEMASSA : Vanhempien kokemuksia vauvaperhetyöstä Keski-Pohjanmaalla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata vauvaperhetyötä ja siihen liittyviä teemoja yleisestä näkökulmasta sekä tutkimuksen avulla kerätä vanhempien kokemuksia vauvaperhetyöstä Keski-Pohjanmaalla. Tehtävänä oli myös tuottaa kehittämishaasteita työlle vanhempien kokemusten pohjalta. Vauvaperhetyö on hoitotyön auttamismenetelmä, jonka tarkoituksena on ehkäistä, tukea ja hoitaa vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta. Kotikäynnit ovat vauvaperhetyön keskeinen auttamismenetelmä.

Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa tarkastelin vauvaperhetyötä, kiintymyssuhdeteoriaa, varhaista vuorovaikutusta sekä vanhemmuutta. Teoriaosuuden tarkoitus oli tuottaa pohja tutkimukselle sekä antaa lukijalle kuva esitettävistä aiheista. Asiasisältö pohjautuu kappaleissa näkyviin lähdemateriaaleihin. Empiirinen osuus opinnäytetyöstä toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena, johon vastasi seitsemän perhettä. Kyselyitä lähetettiin 20 perheeseen.

Vauvaperhetyö koettiin vastausten perusteella positiivisena ja hyvänä työnä, ennakkoluuloista huolimatta. Apu ja tuki koettiin kokonaisvaltaisena ja yksilöllisenä monilla eri vanhemmuuden osa-alueilla eikä haittaa siitä koettu olevan. Vastauksista ilmenee, että vauvaperhetyö vastasi perheiden odotuksiin. Käyntimäärät vaihtelivat 5–10 käynnin välillä, joka pääsääntöisesti koettiin riittäväksi. Yksi vanhemmista koki käyntien jääneen kesken hänen lapsensa iän tullessa täyteen. Kotikäyntien lisäksi puhelinkeskustelut työntekijän kanssa koettiin erittäin tärkeiksi.

The purpose of this study was to describe home-based intervention in families with infants and related themes from a general point of view and also to study parents’ experiences of home-based interventions in Central Ostrobothnia area. Furthermore my aim was to produce improvement proposals based on the answers received in the study. Home-based interventions are a method used in nursing to prevent, support and to heal the interaction between parents and their children.

In the theoretical part of this study I focused on home-based interventions, attachment theory, early interactions and parenthood. Objective of this part was to develop a foundation for the study and give the reader a basic understanding of the subject. All presented material is based on literature found in the bibliography. Empirical part of the study was made using qualitative questionnaires which were sent to 20 families. Seven families replied to the questionnaire.

The study indicates that home-based interventions are experienced as positive and good things even though there are suspicions. Support and help received were experienced as holistic and individual. The expectations of parents were met and they did not feel any harm was done to the relationship between them and their children. Number of visits varied between 5 and 10 and mostly it was enough. One of the participants felt that the work was left unfinished due to her child reaching the age limit put to the home-based interventions. Phone discussions with their support worker were considered to be an important addition to the home-visits.