Yksilöllisesti vaan ei yksin - kohtaamisia ja keskusteluja vammaisuudesta

Abstract

Yksilöllisesti vaan ei yksin – kohtaamisia ja keskusteluja vammaisuudesta -julkaisussa on yhdeksän erilaista osallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvää puheenvuoroa. Asiantuntijuus syntyy erilaisuudesta. Tätä olemme arvostaneet sekä Vammaisfoorumissa että tässä julkaisussa. Erilaisuus täydentää ja rikastuttaa kehittämiseen tarvittavaa osaamista.

Vammaisuuden maisema eilen, tänään, huomenna -johdantopuheenvuoro kuvaa vammaisuuteen liittyvien ajattelumallien muutosta 1950-luvulta tähän päivään. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (13.12.2006) sekä Euroopan komission vammaisuusstrategia vuosille 2010– 2020 ovat tienviittoina myös suomalaiselle vammaispolitiikalle. Toinen puheenvuoro vie lukijan nuoren sairaanhoitajaopiskelijan mukana yli neljänkymmenen vuoden päähän silloisen Vaalijalan keskuslaitoksen sairasosastolle. Tuosta segregaation ajasta ja työorientaatiosta on kuljettu pitkä matka avopalveluihin, inkluusioon, perhekeskeisyyteen ja asiakkaan subjektiuden vahvistumiseen. Laitoksesta omaan kotiin ja potilaasta kansalaiseksi-puheenvuoro Ruotsin kehitysvammalaitosten purkuprosessista on ajankohtainen Suomenkin kehitysvammapolitiikan keskusteluissa. Puheenvuoro antaa meille vertailupohjaa Ruotsista ja kertoo siitä, kuinka näissä asioissa on siellä onnistuttu ja mitä onnistuminen on edellyttänyt.

Neljännessä puheenvuorossa valaistaan koulutuskeskus Agricolan satavuotista historiaa. Koulutusta kehittämällä on rakennettu erityistä tukea ja ohjausta tarvitseville henkilöille mahdollisuuksia tasavertaiseen elinikäiseen oppimiseen. Mitä on erityinen arki? Tätä kysymystä avataan kertomuksess a siitä, kuinka unelma tavallisesta arjesta voi muuttua asiantuntijoiden ja viranomaisten täyttämäksi palveluviidakoksi.

Asiakas on keskeisin palvelun laadun arvioija. Savon Vammaisasuntosäätiöllä on kehitetty Bikva-arviointia palvelujen laadun mittarina. Bikvan avulla työntekijöillä ja koko organisaatiolla on ollut mahdollisuus rakentaa palvelua entistä asiakaslähtöisemmäksi yhdessä asiakkaiden kanssa.

Opetusministeriö on 2000-luvulla osallistunut aktiivisesti esteettömyysajattelun monipuolistamiseen. Näihin asioihin pureudutaan korkeakoulujen ESOK–hankkeessa. Yliopistojen osalta hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulujen osalta vastuuta kantoi Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Kahdeksannessa artikkelissa paneudutaan vammaisten ihmisten työllistymisen esteisiin ja tulevaisuuden näkymiin. Kilpailu työtilaisuuksista on koventunut. On syytä kysyä, kuinka vammaiset henkilöt pärjäävät. Vammaispalvelut ovat niin Savossa kuin koko Suomessa muutoksessa. Julkaisun viimeisessä puheenvuorossa esitellään Savon vammaispalvelujen Kaste-hanketta osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjänä.