Höylälinjan ennakkohuoltosuunnitelma
Sunnari, Toni (2011)
Sunnari, Toni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010314
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Siparila Oy:n Vaajakosken yksikön höylälinja 1:lle laiteluettelo sekä ennakkohuoltosuunnitelma.
Höylälinjan laiteluettelon kasaaminen aloitettiin laatimalla Excel- pohja, johon laiteluettelon runko kasataan. Tämän jälkeen luetteloa ryhdyttiin rakentamaan asentajien kanssa kiertämällä koneelta toiselle ja kirjaamalla koneen osat ylös. Kaiken kaikkiaan laitteita tai laitekokonaisuuksia oli yhteensä 45.
Työn laajuuden vuoksi ennakkohuoltosuunnitelmaa päätettiin rajata linjaston kymmeneen kriittisimpään laitteeseen. Kriittisimpien laitteiden määrittelyssä käytettiin apuna PSK 6800- standardin kriittisyysluokkatarkastelua. Kriittisyysanalyysi tehtiin yhdessä tuotantopäällikön sekä tuotannon ja kunnossapidon henkilöstön kanssa. Analyysista saatujen tulosten perusteella kymmenelle kriittisimmälle laitteelle tehtiin vika- ja vaikutusanalyysi.
Vika- ja vaikutusanalyysin avulla pyrittiin löytämään koneissa esiintyville yleisimmille vikamuodoille oikeat toimenpiteet niiden estämiseksi sekä vikamuotojen aiheuttamien seurausten pienentämiseksi. Kriittisyysanalyysista saatujen tulosten tarkastelussa todettiin, että pari kriittistä laitetta oli syytä jättää VVA:n ulkopuolelle, sillä laitteet olivat vielä suhteellisen tuoreita ja näin ollen käyttökelpoista vikahistoriaa laitteista ei ollut vielä saatavilla. Internetistä löytyneiden lähteiden pohjalta vika- ja vaikutusanalyysille laadittiin lomakepohja, joka kattaisi riittävän määrän tietoa ennakkohuoltosuunnitelman laadintaa varten. Analyysin laadintaan osallistui samat henkilöt, jotka olivat mukana kriittisyysanalyysin laadinnassa.
Ennakkohuoltosuunnitelma tehtiin yhteistyössä kunnossapidon asentajien kanssa. Koneille luotiin alustava toimenpidelistan, missä käytettiin apuna VVA:sta saatuja tuloksia, internet lähteitä sekä laitevalmistajien huolto-ohjeita, jonka jälkeen lista käytiin asentajien kanssa läpi ja tehtiin tarvittavat muutokset sekä määriteltiin toimenpiteille aikataulutukset.
Opinnäytetyön todellinen hyöty saadaan selville vasta kun ennakkohuoltosuunnitelmat ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa, jolloin nähdään onko suunnittelemattomien seisokkien määrä vähentynyt lähtötilanteeseen verrattuna.
Höylälinjan laiteluettelon kasaaminen aloitettiin laatimalla Excel- pohja, johon laiteluettelon runko kasataan. Tämän jälkeen luetteloa ryhdyttiin rakentamaan asentajien kanssa kiertämällä koneelta toiselle ja kirjaamalla koneen osat ylös. Kaiken kaikkiaan laitteita tai laitekokonaisuuksia oli yhteensä 45.
Työn laajuuden vuoksi ennakkohuoltosuunnitelmaa päätettiin rajata linjaston kymmeneen kriittisimpään laitteeseen. Kriittisimpien laitteiden määrittelyssä käytettiin apuna PSK 6800- standardin kriittisyysluokkatarkastelua. Kriittisyysanalyysi tehtiin yhdessä tuotantopäällikön sekä tuotannon ja kunnossapidon henkilöstön kanssa. Analyysista saatujen tulosten perusteella kymmenelle kriittisimmälle laitteelle tehtiin vika- ja vaikutusanalyysi.
Vika- ja vaikutusanalyysin avulla pyrittiin löytämään koneissa esiintyville yleisimmille vikamuodoille oikeat toimenpiteet niiden estämiseksi sekä vikamuotojen aiheuttamien seurausten pienentämiseksi. Kriittisyysanalyysista saatujen tulosten tarkastelussa todettiin, että pari kriittistä laitetta oli syytä jättää VVA:n ulkopuolelle, sillä laitteet olivat vielä suhteellisen tuoreita ja näin ollen käyttökelpoista vikahistoriaa laitteista ei ollut vielä saatavilla. Internetistä löytyneiden lähteiden pohjalta vika- ja vaikutusanalyysille laadittiin lomakepohja, joka kattaisi riittävän määrän tietoa ennakkohuoltosuunnitelman laadintaa varten. Analyysin laadintaan osallistui samat henkilöt, jotka olivat mukana kriittisyysanalyysin laadinnassa.
Ennakkohuoltosuunnitelma tehtiin yhteistyössä kunnossapidon asentajien kanssa. Koneille luotiin alustava toimenpidelistan, missä käytettiin apuna VVA:sta saatuja tuloksia, internet lähteitä sekä laitevalmistajien huolto-ohjeita, jonka jälkeen lista käytiin asentajien kanssa läpi ja tehtiin tarvittavat muutokset sekä määriteltiin toimenpiteille aikataulutukset.
Opinnäytetyön todellinen hyöty saadaan selville vasta kun ennakkohuoltosuunnitelmat ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa, jolloin nähdään onko suunnittelemattomien seisokkien määrä vähentynyt lähtötilanteeseen verrattuna.