Rekrytoi osaamista : Kolmannen sektorin erityispiirteet osaamisen rekrytoinnissa
Huovila, Tiina (2011)
Huovila, Tiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060811472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060811472
Tiivistelmä
Tietoyhteiskunnassa yritysten mahdollisuus saavuttaa kilpailuetua syntyy niiden aineettomasta pääomasta. Työn luonne on muuttunut siinä määrin, että osaaminen ja osaamisen johtaminen on noussut monilla aloilla kriittiseksi tekijäksi. Jotta organisaatiot saisivat osaamista, tulee avainasemaan osaamisen rekrytointi. Työn toimeksiantajana on jyväskyläläinen kansainvälistä nuoriso- ja vapaaehtoistyötä tekevä järjestö Ushanga ry.
Tässä opinnäytetyössä keskityttiin osaamisen rekrytointiin kolmannella sektorilla ja tarkemmin nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaalipuolen järjestöihin. Esille tuotiin myös osaamisen johtamiseen liittyvää käsitteistöä teorian tueksi. Näissä osaaminen korostuu, sillä tehtävänkuvat ovat usein hyvin laajoja, ja työ on erittäin muutosaltista. Osaajat ovat kuitenkin järjestöjen tärkein voimavara ja määrittelevät alan tulevaisuutta.
Tutkimusta varten haastateltiin toimijoita, jotka edustavat nuoriso-, kulttuuri-, ja sosiaalialan järjestöjä. Haastateltavat valittiin sillä perusteella, että he olivat mukana oman organisaationsa rekrytointiprosesseissa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään organisaatioiden omaa näkemystä osaamisestaan ja käymään läpi heidän prosessejaan osaamisen rekrytoinnin ja johtamisen suhteen. Ennakko-oletuksena oli, että järjestöpuolella tulisi enemmän esiin osaamisen ja kompetenssien kuin koulutuksen rekrytointi. Haastatteluista nousi esiin, että tärkeimmät kriteerit uutta osaajaa palkatessa ovat projektinhallinta ja vuorovaikutus. Tulevaisuuden kehittämisen tueksi työhön kerättiin osaamisen rekrytoinnin vinkkilista, jota erityisesti järjestöalan rekrytoijat voivat käyttää työssään hyödyksi.
Tässä opinnäytetyössä keskityttiin osaamisen rekrytointiin kolmannella sektorilla ja tarkemmin nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaalipuolen järjestöihin. Esille tuotiin myös osaamisen johtamiseen liittyvää käsitteistöä teorian tueksi. Näissä osaaminen korostuu, sillä tehtävänkuvat ovat usein hyvin laajoja, ja työ on erittäin muutosaltista. Osaajat ovat kuitenkin järjestöjen tärkein voimavara ja määrittelevät alan tulevaisuutta.
Tutkimusta varten haastateltiin toimijoita, jotka edustavat nuoriso-, kulttuuri-, ja sosiaalialan järjestöjä. Haastateltavat valittiin sillä perusteella, että he olivat mukana oman organisaationsa rekrytointiprosesseissa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään organisaatioiden omaa näkemystä osaamisestaan ja käymään läpi heidän prosessejaan osaamisen rekrytoinnin ja johtamisen suhteen. Ennakko-oletuksena oli, että järjestöpuolella tulisi enemmän esiin osaamisen ja kompetenssien kuin koulutuksen rekrytointi. Haastatteluista nousi esiin, että tärkeimmät kriteerit uutta osaajaa palkatessa ovat projektinhallinta ja vuorovaikutus. Tulevaisuuden kehittämisen tueksi työhön kerättiin osaamisen rekrytoinnin vinkkilista, jota erityisesti järjestöalan rekrytoijat voivat käyttää työssään hyödyksi.