Leikkien vaikutus 6–8-vuotiaiden erityistukea tarvitsevien lasten vesitaitoon

Abstract

Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, johon liittyy toiminnallinen osuus. Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvata leikkien vaikutusta 6–8-vuotiaiden erityistukea tarvitsevien lasten vesitaitoon. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää leikkien hyödynnettävyyttä lasten vesitaitojen opettamisessa.

Tutkimuksemme toteutettiin yhteistyössä Mäntykankaan koulun kanssa. Tutkimukseemme osallistui neljä 6–8-vuotiasta lasta. Osallistujille järjestettiin kolmen kuukauden mittainen harjoittelujakso, joka koostui yhteensä kahdeksasta uintikerrasta. Allaskertojen pituus oli keskimäärin 45 minuuttia. Ohjatut uintikerrat sisälsivät vesitaidon eri osa-alueiden harjoittelua leikin varjolla. Harjoiteltavista osa-alueista keskeisimmät olivat veteen puhaltaminen, kelluminen ja sukeltaminen. Nämä taidot valittiin harjoiteltaviksi teemoiksi, koska ne ovat uimaan oppimisen edellytyksiä.

Tutkimusaineistoa kerättiin videoimalla ja valokuvaamalla harjoittelutilanteita. Kuvamateriaalin tueksi tehtiin omia havaintoja lapsista ja heidän toiminnastaan altaassa. Laadullisen tutkimuksen tapaan pääpyrkimyksenämme ei ollut tutkimuksen tulosten yleistäminen, vaan aineistomme on ainutlaatuista ja kuvaa tiettyjen lasten vesitaitojen kehittymistä tietyissä tilanteissa. Tutkimustamme voivat hyödyntää kaikki erityistukea tarvitsevien lasten kanssa toimivat. He voivat rohkaista lapsia rennompaan vedessä olemiseen ja opettaa näille uimaan oppimisen edellytyksiä.

Our thesis is qualitative research, which involves a functional element. The purpose of this study is to describe the effects of playing with 6–8-year-old children who need special assistance in the water skills. This study aims to solve the recoverability of playing in teaching aquatic skills to children.

The study was executed in co-ordination with a school of Mäntykangas. Four 6–8-year-old children were taking part in this study. A three-month practical training period was held to the participants. This period consisted in total of eight swimming sessions. The length of pool time was an average of 45 minutes. Supervised swimming lessons contained different parts of practicing water skills within playing. The main parts of practical training were blowing in water, floating and diving. These cases were selected to be training themes because they were prerequisites for learning to swim.

Survey data was gathered by videotaping and photographing the training situations. To support the picture material we made our own observations of the children and their activities in the pool. Qualitative research-wise our head goal was not to generalize the results of the study. Our material is unique and describes water skills development of certain children in certain situations. With the help of the results we have tried to bring out cases of which exploitation is also possible outside of the study.