Yrittäjyysorientaatio mikroyrityksissä
Juvonen, Terhi (2011)
Juvonen, Terhi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110695
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää suomalaisten mikroyritysten yrittäjyysorientaatioastetta. Opinnäytetyö tehtiin Laurea-ammattikorkeakoululle ja se on osa laajempaa tutkimusta. Tässä tutkimuksessa perinteiseen kolmikantamalliin, jonka alakategoriat ovat innovatiivisuus, proaktiivisuus ja riskinottokyky, lisättiin neljänneksi muuttujaksi verkostoituminen.
Tutkimuksen teoriaosuus käy läpi yrittäjyysorientaatioteorian ja sen perinteiset alakategoriat. Teoriaosuudessa käsitellään laajasti verkostoitumista sekä sen syitä mahdolliseksi neljänneksi muuttujaksi osana yrittäjyysorientaatiota. Teoriaosuuden alussa on myös lyhyt katsaus suomalaisiin yrittäjyyslukuihin ja kasvuyrittäjyyteen Suomessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin pääosin sähköpostikyselyillä ja puhelinsoitoilla. Kyselyillä lähestyttiin espoolaisia ja lohjalaisia vuonna 2000 perustettuja yrityksiä. Tuloksista etsittiin yrittäjyysorientaatioteorian mukaisesti vähäistä yhteyttä alakategorioihin.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että yrittäjyysorientaatio suomalaisissa mikroyrityksissä ei ole kovin vahvaa. Verkostoitumisen osuutta yrittäjyysorientaatioon täytyy tulevaisuudessa tutkia lisää. Tutkimustuloksissa verrattiin lukuja myös kansainväliseen vastaavaan tutkimukseen.
Tulosten pohjalta tehtiin johtopäätökset mahdollisista syistä, miksi tulokset eivät täysin vastanneet yrittäjyysorientaatioteoriaa ja vastaavia tuloksia maailmalta. Lisäksi lopussa on pohdittu vaihtoehtoisia malleja tutkimuksen toteuttamiseen tulevaisuudessa sekä kehitysehdotuksia koko yrittäjyysorientaatiotutkimuksen jatkotutkimuksille.
Tutkimuksen teoriaosuus käy läpi yrittäjyysorientaatioteorian ja sen perinteiset alakategoriat. Teoriaosuudessa käsitellään laajasti verkostoitumista sekä sen syitä mahdolliseksi neljänneksi muuttujaksi osana yrittäjyysorientaatiota. Teoriaosuuden alussa on myös lyhyt katsaus suomalaisiin yrittäjyyslukuihin ja kasvuyrittäjyyteen Suomessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin pääosin sähköpostikyselyillä ja puhelinsoitoilla. Kyselyillä lähestyttiin espoolaisia ja lohjalaisia vuonna 2000 perustettuja yrityksiä. Tuloksista etsittiin yrittäjyysorientaatioteorian mukaisesti vähäistä yhteyttä alakategorioihin.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että yrittäjyysorientaatio suomalaisissa mikroyrityksissä ei ole kovin vahvaa. Verkostoitumisen osuutta yrittäjyysorientaatioon täytyy tulevaisuudessa tutkia lisää. Tutkimustuloksissa verrattiin lukuja myös kansainväliseen vastaavaan tutkimukseen.
Tulosten pohjalta tehtiin johtopäätökset mahdollisista syistä, miksi tulokset eivät täysin vastanneet yrittäjyysorientaatioteoriaa ja vastaavia tuloksia maailmalta. Lisäksi lopussa on pohdittu vaihtoehtoisia malleja tutkimuksen toteuttamiseen tulevaisuudessa sekä kehitysehdotuksia koko yrittäjyysorientaatiotutkimuksen jatkotutkimuksille.