”Nämä asiakkaat tarvii ihmisiä” : Oppimisvaikeuksien huomioiminen Espoon työvoiman palvelukeskuksen nuorten tiimin asiakastyössä
Määttä, Aija (2011)
Määttä, Aija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105239142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105239142
Tiivistelmä
Espoon työvoiman palvelukeskuksen 17 - 25-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä on todettu olevan yhteensä 115 työtöntä asiakasta, joiden palvelujen tarvetta ei ole voitu selvittää. Nämä asiakkaat jättävät saapumatta varatuille ajoille, eivät sitoudu suunniteltuun palveluun tai heidän osallistumisensa on sattumanvaraista. Näiden nuorten nähdään olevan syrjäytymisuhan alaisia. Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli selvittää, löytyykö asiakkaiden taustalta mahdollisesti oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksia ei välttämättä ole riittävästi huomioitu koulutukseen ja työelämään integroitumisessa. Oppimisvaikeuksista kärsivien ihmisten on vaikeaa selvitä nykyisen työelämän vaatimuksista.
Opinnäytetyössä kartoitettiin työvoiman palvelukeskuksessa saatavilla olevia palveluita ja ohjausta oppimisvaikeuksista kärsiville nuorille aikuisille. Tarkoituksena oli arvioida niiden luonnetta ja riittävyyttä suhteessa asiakkaiden kykyihin ja mahdollisuuksiin vastata työelämän vaatimuksiin. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla Espoon työvoiman palvelukeskuksen nuorten tiimin työntekijöitä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan Espoon työvoiman palvelukeskuksessa ei ole käytössä menetelmiä oppimisvaikeuksien arvioimiseksi. Oppimisvaikeuksien selvittämistä tärkeämpänä nähtiin nuorten kyky sitoutua palveluihin. Palveluohjaus oli kaikille asiakasryhmille samanlaista, joskin yksilölliset valmiudet huomioitiin. Asiakkaat ohjattiin pääasiallisesti erilaisiin aktivointipalveluihin. Tärkeimpänä tavoitteena oli nuorten työelämävalmiuksien lisääminen. Nuorten tiimin asiakkaissa on paljon moniongelmaisia, joiden tilanteen selvittely vaatisi lisää sosiaalipuolen resursseja. Monilla nuorilla kaikki elämisen perusrakenteet vaativat tukea ja korjaavaa sosiaalityötä. Kehittämistarpeina nuorten tiimin työntekijät nostivat esille toiminnallisten työmuotojen kehittämisen.
Nuorella usein ei itsellään ole tietoa oppimisvaikeuksista eikä niitä välttämättä ole aikaisemmin tutkittu. Tulosten mukaan on perusteltua, että sitoutumisen ongelmia kartoitettaisiin myös mahdollisten oppimisvaikeuksien pohjalta. Vaikuttaa siltä, että asiakkaat voisivat hyötyä, mikäli oppimisvaikeuksien kartoittaminen kuuluisi työvoiman palvelukeskuksen perustehtävään. Työelämävalmiuksien lisäämisen ja toimintakyvyn ylläpitämisen ohella myös työelämän ja sen vaatimusten tulisi muuttua. Erityisryhmien työllistäminen tulisi nähdä vaihtoehtona tulevaisuuden työvoimapulaan. Oppimisvaikeuksista kärsiviä nuoria ja aikuisia voidaan auttaa koulutukseen ja työelämään tukitoimia lisäämällä.
Opinnäytetyössä kartoitettiin työvoiman palvelukeskuksessa saatavilla olevia palveluita ja ohjausta oppimisvaikeuksista kärsiville nuorille aikuisille. Tarkoituksena oli arvioida niiden luonnetta ja riittävyyttä suhteessa asiakkaiden kykyihin ja mahdollisuuksiin vastata työelämän vaatimuksiin. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla Espoon työvoiman palvelukeskuksen nuorten tiimin työntekijöitä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan Espoon työvoiman palvelukeskuksessa ei ole käytössä menetelmiä oppimisvaikeuksien arvioimiseksi. Oppimisvaikeuksien selvittämistä tärkeämpänä nähtiin nuorten kyky sitoutua palveluihin. Palveluohjaus oli kaikille asiakasryhmille samanlaista, joskin yksilölliset valmiudet huomioitiin. Asiakkaat ohjattiin pääasiallisesti erilaisiin aktivointipalveluihin. Tärkeimpänä tavoitteena oli nuorten työelämävalmiuksien lisääminen. Nuorten tiimin asiakkaissa on paljon moniongelmaisia, joiden tilanteen selvittely vaatisi lisää sosiaalipuolen resursseja. Monilla nuorilla kaikki elämisen perusrakenteet vaativat tukea ja korjaavaa sosiaalityötä. Kehittämistarpeina nuorten tiimin työntekijät nostivat esille toiminnallisten työmuotojen kehittämisen.
Nuorella usein ei itsellään ole tietoa oppimisvaikeuksista eikä niitä välttämättä ole aikaisemmin tutkittu. Tulosten mukaan on perusteltua, että sitoutumisen ongelmia kartoitettaisiin myös mahdollisten oppimisvaikeuksien pohjalta. Vaikuttaa siltä, että asiakkaat voisivat hyötyä, mikäli oppimisvaikeuksien kartoittaminen kuuluisi työvoiman palvelukeskuksen perustehtävään. Työelämävalmiuksien lisäämisen ja toimintakyvyn ylläpitämisen ohella myös työelämän ja sen vaatimusten tulisi muuttua. Erityisryhmien työllistäminen tulisi nähdä vaihtoehtona tulevaisuuden työvoimapulaan. Oppimisvaikeuksista kärsiviä nuoria ja aikuisia voidaan auttaa koulutukseen ja työelämään tukitoimia lisäämällä.