Kirurgisen tarkistuslistan käyttöönotto turvallisuuskulttuurin muutoksen näkökulmasta
Jutila, Merja (2011)
Jutila, Merja
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911587
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911587
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli ottaa käyttöön WHO:n kirurginen tarkistuslista erään sairaanhoitopiirin keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla. Tutkimuksessa selvitettiin, muuttaako tarkistuslistan käyttöönotto osaston turvallisuuskulttuuria. Turvallisuuskulttuurin muutosta mitattiin VTT:n turvallisuuskulttuurikyselyn avulla. Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaista koulutusta henkilökunta tarvitsee ennen uuden työkalun käyttöönottoa. Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin käyttöönottoprosessin sujumista.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimuksen tiedonantajina olivat tutkittavan leikkaus- ja anestesiaosaston hoitotyöntekijät. Tutkimusaineisto kerättiin turvallisuuskulttuurikyselyillä, koulutuspalautekyselyllä ja havainnoimalla. Kyselyt ja havainnointi suoritettiin syksyn 2010 sekä kevään 2011 aikana. Aineiston strukturoidut kysymykset analysoitiin kvantitatiivisesti ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä. Havaintojen keruussa käytettiin osallistuvaa havainnointia.
Tutkimuksessa selvisi, että tutkittavan osaston turvallisuuskulttuuri muuttui WHO:n kirurgisen tarkistuslistan käyttöönoton jälkeen. Jo alkukartoituksessa turvallisuuskulttuurin vahvuudeksi havaitut erittäin korkea turvallisuusmotivaatio, henkilökohtainen vastuuntunne ja valppaus saivat korkeampia arvioita tarkistuslistan käyttöönoton jälkeen. Toisaalta turvallisuuskulttuurin heikkouksina nähdyt hallinnan tunne, muutosten hallinta ja yksiköiden välinen yhteistyö arvioitiin alkukartoitustuloksia huonompina. Uuden työkalun käyttöönotossa tarvittiin riittävää ja moniammatillista koulutusta. Luennot yhdessä käytännön harjoitusten kanssa katsottiin parhaimmaksi koulutusmuodoksi. Kirurgista tarkistuslistaa ei saatu täysin vakiinnutettua osaksi normaalia toimintaa osastolla tutkimuksen aikana. Tarkistuslistan käyttöprosentti jäi 49 %:iin.
Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää turvallisuuskulttuuria kehitettäessä, koulutuksia järjestettäessä sekä kirurgisen tarkistuslistan käyttöönottoa suunniteltaessa.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimuksen tiedonantajina olivat tutkittavan leikkaus- ja anestesiaosaston hoitotyöntekijät. Tutkimusaineisto kerättiin turvallisuuskulttuurikyselyillä, koulutuspalautekyselyllä ja havainnoimalla. Kyselyt ja havainnointi suoritettiin syksyn 2010 sekä kevään 2011 aikana. Aineiston strukturoidut kysymykset analysoitiin kvantitatiivisesti ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä. Havaintojen keruussa käytettiin osallistuvaa havainnointia.
Tutkimuksessa selvisi, että tutkittavan osaston turvallisuuskulttuuri muuttui WHO:n kirurgisen tarkistuslistan käyttöönoton jälkeen. Jo alkukartoituksessa turvallisuuskulttuurin vahvuudeksi havaitut erittäin korkea turvallisuusmotivaatio, henkilökohtainen vastuuntunne ja valppaus saivat korkeampia arvioita tarkistuslistan käyttöönoton jälkeen. Toisaalta turvallisuuskulttuurin heikkouksina nähdyt hallinnan tunne, muutosten hallinta ja yksiköiden välinen yhteistyö arvioitiin alkukartoitustuloksia huonompina. Uuden työkalun käyttöönotossa tarvittiin riittävää ja moniammatillista koulutusta. Luennot yhdessä käytännön harjoitusten kanssa katsottiin parhaimmaksi koulutusmuodoksi. Kirurgista tarkistuslistaa ei saatu täysin vakiinnutettua osaksi normaalia toimintaa osastolla tutkimuksen aikana. Tarkistuslistan käyttöprosentti jäi 49 %:iin.
Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää turvallisuuskulttuuria kehitettäessä, koulutuksia järjestettäessä sekä kirurgisen tarkistuslistan käyttöönottoa suunniteltaessa.