Matkailullisen vapaa-ajanasumisen aluetaloudelliset vaikutukset : Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi

Abstract

Vapaa-ajanasuminen, mökkeily, on olennainen osa suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperinnettä. Tästä on osoituksena muun muassa se, että vuonna 2018 maassamme oli Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan noin 510 000 vapaa-ajanasuntoa ja vapaa-ajanasunnon omistaviin asuntokuntiin kuului lähes 816 000 henkilöä. On arvioitu, että jopa kolmella miljoonalla suomalaisella on mahdollisuus mökkeillä, sillä usein vapaa-ajanasuntoja käyttävät omistajien ohella myös sukulaiset ja tuttavat. Lisäksi vapaa-ajanasuntoja vuokrataan, mikä osaltaan kasvattaa vapaa-ajanasukkaiden kokonaismäärää. Vapaa-ajanasumisen taloudelliset vaikutukset ovat tutkimuskirjallisuudessa laajalti tiedostettu ja tunnistettu, mutta ilmiön empiirinen (alue)taloudellinen tutkimus on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. Tämä korostuu, kun vapaa-ajanasumisen talousvaikutuksia lähestytään matkailullisesta, ulkopaikkakuntalaisten, näkökulmasta paikallistasolla. Aluetaloudellisten vaikutusten kannalta vapaa-ajanasumisessa ovat oleellisia nimenomaan ulkopaikkakuntalaisten omistamat vapaa-ajanasunnot ja niiden käyttö. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuminen koskettaa matkailu-ilmiötä, sillä se tuo paikkakunnan aluetalouden kiertokulkuun ulkopuolista rahaa ja on siten rinnastettavissa matkailuelinkeinoon. Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan matkailullisen vapaa-ajanasumisen, ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuntojen omistajien ja heidän asuntokuntansa, aluetaloudellisia vaikutuksia paikallistasolla eli kuntatasolla Kainuussa Hyrynsalmella, Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella. Talousvaikutusten selvittämisessä keskitytään vapaa-ajanasunnon omistajien tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen paikallistaloudesta. Raportissa luodaan työkaluja Kainuun kärkimatkailukuntien vapaa-ajanasumisen talousvaikutusten mittaamiseen ja laajennetaan näkökulmaa myös aluetaloudellisten vaikutusten seurantaan sekä ennustamiseen ja arviointiin. Mittaamismallissa, seurantamallissa sekä ennuste- ja arviointimallissa hyödynnetään ja yhdistetään empiiristä kyselytutkimustietoa (vapaa-ajanasukkaiden rahankäyttötieto), monipuolista tilastotietoa (Tilastokeskus, Kuntaliitto) ja aikaisempaa tutkimustietoa. Keskeisten tutkimustulosten mukaan vuonna 2018 Hyrynsalmella matkailullisen vapaa-ajanasumisen välitön matkailutulo oli 1,1 miljoonaa euroa (alv:ton) ja välitön matkailutyöllisyys 5,8 henkilötyövuotta, Kuhmossa 2,4 miljoonaa euroa ja 11,7 henkilötyövuotta, Sotkamossa 3,2 miljoonaa euroa ja 18,9 henkilötyövuotta ja Suomussalmella 2,6 miljoonaa euroa ja 13,2 henkilötyövuotta. Välitön matkailutulo kohdistui pitkälti vähittäiskauppaan, kun välitön matkailutyöllisyys painottui vähittäiskauppaan sekä kiinteistönhoitoon ja -huoltoon. Vuonna 2018 matkailullisen vapaa-ajanajanasumisen kokonaismatkailutulo, sisältäen kerrannaisvaikutukset, oli Hyrynsalmella 1,3 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 6,2 henkilötyövuotta, Kuhmossa 3,1 miljoonaa euroa ja 12,8 henkilötyövuotta, Sotkamossa 4,4 miljoonaa euroa ja 21,5 henkilötyövuotta ja Suomussalmella 3,2 miljoonaa euroa ja 14,5 henkilötyövuotta. Kyseisenä vuonna matkailutyöllisyyden aikaansaama kokonaispalkkaverotulo oli Hyrynsalmella noin 24 000 euroa, Kuhmossa noin 53 000 euroa, Sotkamossa noin 91 000 euroa ja Suomussalmella noin 56 000 euroa. Vuonna 2018 suhteellisesti tarkasteltuna matkailullisen vapaa-ajanasumisen matkailutulo ja matkailutyöllisyys muodostivat Sotkamossa noin viisi prosenttia matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista. Kyseisenä vuonna Hyrynsalmella matkailullisessa vapaa-ajanasumisessa tarvittiin vajaa 190 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti, Kuhmossa reilu 200 000 euroa, Sotkamossa noin 170 000 euroa ja Suomussalmella miltei 200 000 euroa. Vapaa-ajanasuminen aikaansaa vapaa-ajanasukkaiden kulutuksen lisäksi kiinteistöverotuloa vapaa-ajanasunnon sijaintipaikkakunnalle. Vuonna 2018 matkailullinen vapaa-ajanasuminen, ulkopaikkakuntalaisten maksama vapaa-ajanasuntojen kiinteistöverotulo, oli Hyrynsalmella reilu 100 000 euroa, Kuhmossa yli 200 000 euroa, Sotkamossa noin 380 000 euroa ja Suomussalmella miltei 200 000 euroa. Vapaa-ajanasuminen on luonteeltaan enemmän alueiden (maakunnan) sisäistä kuin alueiden välistä. Tästä osoituksena kaikille tutkimuksen kohdekunnille Kajaanin ja Oulun kaupunkiseudut ovat merkittäviä vapaa-ajanasunnon omistajien vakituisia asuinalueita. Matkailullinen vapaa-ajanasuminen on esimerkki maaseudun ja kaupunkien välisestä vuorovaikutuksesta − kyse on raha- ja tulovirroista kaupunkiseudulta ympäröivälle maaseudulle. Olemassa olevan tilastotiedon ja tutkimustiedon laaja-alainen hyödyntäminen yhdistettynä empirian kautta määriteltyihin parametreihin mahdollistaa matkailullisen vapaa-ajanasumisen aluetaloudellisten vaikutusten systemaattisen, tiettyyn logiikkaan perustuvan mittaamisen, seurannan sekä ennustamisen ja arvioinnin. Tämä luo edellytyksiä myös jatkossa alueellisen ja ajallisen systemaattisen vertailtavuuden säilymiselle, mikä on matkailullisen vapaa-ajanasumisen pitkäjänteisen suunnittelu- ja kehittämistyön kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Avainsanat: vapaa-ajanasuminen, matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, paikallistaso, Kainuu