Näytä suppeat kuvailutiedot

Affektisuus tekstipohjaisissa puhetta korvaavissa menetelmissä

Mäkelä, Eveliina (2019)

dc.contributor.authorMäkelä, Eveliina
dc.date.accessioned2020-03-11T14:02:30Z
dc.date.available2020-03-11T14:02:30Z
dc.date.issued2019-
dc.identifier.urihttp://www.theseus.fi/handle/10024/333686
dc.description.abstractTIIVISTELMÄ Eveliina Mäkelä Affektisuus tekstipohjaisissa puhetta korvaavissa menetelmissä 51 sivua ja 2 liitettä Syksy 2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu Humanistinen alan ammattikorkeakoulututkinto Tulkki (AMK), Viittomakieli ja tulkkaus Opinnäytetyössä tarkasteltiin tekstipohjaisia puhetta korvaavia menetelmiä ja niiden käyttömahdollisuuksia. Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka tekstipohjaisia menetelmiä käyttävät puhevammaiset henkilöt, voivat näyttää affektisuutta ja tunteita. Tekstipohjaisia menetelmiä ovat esimerkiksi puhesyntetisaattorit ja kirjain- taulut. Työssä tutkittiin puhevammaisten henkilöiden non-verbaalia viestintää sekä laitteiden käyttötapoja tulkin kanssa ja ilman. Opinnäytetyön kohderyhmänä ovat puhevammaisten tulkit, puheterapeutit, puhevammaiset henkilöt sekä menetelmien ja laitteiden kehittäjät. Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluna. Haastatteluun osallistui kolme puheterapeuttia, neljä puhevammaisten tulkkia sekä neljä puhevammaista henkilöä, jotka käyttävät tekstipohjaista puhetta korvaavaa menetelmää. Puheterapeutit kuvasivat menetelmien mahdollisuuksista sekä niiden valintaan liittyviä tekijöitä. Puhevammaisten tulkit kuvasivat, kuinka asiakkaat käyttävät menetelmiä arjessa ja kuinka he näyttävät tunteitaan niiden avulla. Lisäksi tulkit esittivät tulkkaukseen liittyviä näkökulmia, kuten yhteistyöstä asiakkaan kanssa. Puhevammaiset henkilöt, joita haastateltiin, käyttivät erilaisia tekstipohjaisia menetelmiä kommunikoidakseen. Haastateltavat kertovat käyttökokemuksistaan sekä tulkin käytöstään. Kaksi heistä käyttää tulkkia, ja kaksi ei käytä tulkkia. Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että tunteiden ja affektin näyttäminen on aina ensisijaisesti non-verbaalia viestintää. Puhetta korvaavaa menetelmää käytetään tunnetilan mahdolliseen selittämäiseen ja viestin välitykseen, jolloin non-verbaali viestintä vahvistaa viestin sävyä. Tulkki lukee viestin asiakkaan haluamalla intensiteetillä. Viestiä voidaan sävyttää esimerkiksi kirosanoilla, jos asiakas on niitä kirjoittanut. Puhevammaisen henkilön lähi-ihminen tai tulkki osaa tulkita henkilön kehonkieltä niin hyvin, että hän tietää puhevammaisen henkilön tunnetilasta. Kommunikointimenetelmät valitaan aina yksilökohtaisesti käyttäjilleen. Asiasanat: tekstipohjaiset puhetta korvaavat kommunikointimenetelmät, puhevammaisten tulkkaus, non-verbaali viestintä-
dc.language.isofin-
dc.rightsCC BY-NC-SA 4.0-
dc.titleAffektisuus tekstipohjaisissa puhetta korvaavissa menetelmissä-
dc.type.ontasotfi=AMK-opinnäytetyö|sv=YH-examensarbete|en=Bachelor's thesis|-
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:amk-2019112221997-
dc.subject.specializationPuhevammaisten tulkkaus-
dc.subject.degreeprogramfi=Tulkkaus|sv=Tolkning|en=Interpreting|-
dc.subject.ysotekstipohjaiset puhetta korvaavat kommunikointimenetelmät-
dc.subject.ysopuhevammaiset-
dc.subject.ysonon-verbaali viestintä-
dc.subject.ysosanaton viestintä
dc.subject.ysotulkkaus
dc.subject.ysopuhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio
dc.relation.contractorEveliina Mäkelä-
dc.subject.disciplineViittomakieli ja tulkkaus-


Tiedostot

Thumbnail

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot