Nuorten huomioiminen työnantajakuvan kehittämisessä
Laakso, Terhi (2020)
Laakso, Terhi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003173577
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003173577
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten yritykset ovat huomioineet nuoret työnantajakuvan kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää yhdistäviä tekijöitä yritysten työnantajamielikuvan kehittämisessä sellaisissa yrityksissä, jotka rekrytoivat nuoria. Tarkoitus on selvittää, onko näissä organisaatioissa pyritty rakentamaan työantajamielikuvaa systemaattisesti juuri nuoret kohderyhmät huomioiden, miten työnantajamielikuvaa on kehitetty ja mitä hyötyä työnantajamielikuvan rakentamisesta on yrityksille. Tässä tutkimuksessa käsite nuoret tarkoittaa 18-29-vuotiaita henkilöitä.
Kvalitatiiviset teemahaastattelut toteutettiin joulukuun 2019 ja maaliskuun 2020 välisenä aikana. Tutkimukseen saatiin vain kaksi tavoiteltua kohderyhmän edustajaa ja sen takia haastattelut laajennettiin koskemaan myös yrityksiä, jotka rekrytoivat paljon nuoria. Tutkimukseen haastateltiin viittä eri organisaatiota, jossa jokainen haastateltava oli vastuussa työnantajamielikuvan kehittämisestä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että haastateltavat yritykset kehittävät systemaattisesti työantajakuvaansa. Haastateltavissa organisaatioissa työnantajamielikuvan kehittäminen oli tärkeätä. Tuloksissa tuli esille, että työnantajakuvaa kehitetään sisäisestä näkökulmasta käsin kehittämällä työntekijäkokemusta ja yrityksille ulkoisen työnantajakuvan kehittäminen tarkoitti sisäisestä työnantajakuvasta viestimistä organisaatiosta ulospäin. Yritykset kokivat hyötyvänsä työnantajakuvan kehittämisestä siinä, että rekrytointikulut pienenivät, hakemusten laatu kasvoi, vaihtuvuus väheni ja työntekijät olivat motivoituneempia. Myös kumppanisuhteiden ylläpitäminen oli helppoa, kun työnantajakuva oli hyvä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että yritykset rakensivat työnantajakuvaa huomioiden nuoret kohderyhmänä. Haastateltavat yritykset korostivat erityisesti nuorille kokonaisvaltaista joustavuutta, työn merkityksellisyyttä, organisaatiokulttuuria, urakehitysmahdollisuuksia ja hyvää kommunikaatiota. Yritykset pyrkivät tavoittamaan nuoria työntekijälähettiläillä, sosiaalisella medialla, oppilaitosyhteistyöllä ja harjoittelupaikoilla. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että heidän yrityksen tai organisaation on muututtava muuttuvan työelämän mukana eikä toisinpäin ja olla proaktiivisempia ja helposti lähestyttävämpiä nuorten suhteen hyvän mielikuvan luomisessa.
Kvalitatiiviset teemahaastattelut toteutettiin joulukuun 2019 ja maaliskuun 2020 välisenä aikana. Tutkimukseen saatiin vain kaksi tavoiteltua kohderyhmän edustajaa ja sen takia haastattelut laajennettiin koskemaan myös yrityksiä, jotka rekrytoivat paljon nuoria. Tutkimukseen haastateltiin viittä eri organisaatiota, jossa jokainen haastateltava oli vastuussa työnantajamielikuvan kehittämisestä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että haastateltavat yritykset kehittävät systemaattisesti työantajakuvaansa. Haastateltavissa organisaatioissa työnantajamielikuvan kehittäminen oli tärkeätä. Tuloksissa tuli esille, että työnantajakuvaa kehitetään sisäisestä näkökulmasta käsin kehittämällä työntekijäkokemusta ja yrityksille ulkoisen työnantajakuvan kehittäminen tarkoitti sisäisestä työnantajakuvasta viestimistä organisaatiosta ulospäin. Yritykset kokivat hyötyvänsä työnantajakuvan kehittämisestä siinä, että rekrytointikulut pienenivät, hakemusten laatu kasvoi, vaihtuvuus väheni ja työntekijät olivat motivoituneempia. Myös kumppanisuhteiden ylläpitäminen oli helppoa, kun työnantajakuva oli hyvä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että yritykset rakensivat työnantajakuvaa huomioiden nuoret kohderyhmänä. Haastateltavat yritykset korostivat erityisesti nuorille kokonaisvaltaista joustavuutta, työn merkityksellisyyttä, organisaatiokulttuuria, urakehitysmahdollisuuksia ja hyvää kommunikaatiota. Yritykset pyrkivät tavoittamaan nuoria työntekijälähettiläillä, sosiaalisella medialla, oppilaitosyhteistyöllä ja harjoittelupaikoilla. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että heidän yrityksen tai organisaation on muututtava muuttuvan työelämän mukana eikä toisinpäin ja olla proaktiivisempia ja helposti lähestyttävämpiä nuorten suhteen hyvän mielikuvan luomisessa.